Mikä pitää johtajan ja tiimin toimintakykyisenä murroksen keskellä? Vastaus kiteytyy kolmeen taitoon.

Vain pieni vähemmistö, tarkemmin sanottuna 26 % työntekijöistä, kertoo oikeasti muuttaneensa työtapojaan tukeakseen jotain viimeaikaista muutosta. 

Miksi organisaatiot päätyvät yhä uudestaan keskittymään kaikkeen, mikä on tärkeää?

Tavoitteet ja mittarit ovat hyödyttömiä ilman yhteistä tarinaa.

Strategian onnistunut toteutus ei ole johdon visioiden tai tiimien sitoutumisen varassa. Se on esihenkilöiden ajankäytön varassa.

Miten olisi, jos tänä syksynä asetettaisiin tavoitteeksi nolla turhaa kehityskeskustelua? 

Strategiatyön parissa törmään toistuvasti samaan ristiriitaan. Yritykset ostavat strategiakonsultointia, mutta usein apua vähän väärään asiaan. Yritykset tilaavat prosesseja ja mittareita, mutta esimiehet tarvitsevat johtamistaitoja ja fokusta. Strategiadokumentin valmistuttua todellinen strategiatyö vasta alkaa - 80% työstä on strategian arkeen johtamista. Strategiatyön ammattilaisen näkemyksiä siitä, mitä johtoryhmät ja esihenkilöt oikeasti tarvitsevat strategian käytäntöön

Strategia jää usein pelkäksi puheeksi – tuore johtoryhmätutkimus paljastaa miksi. Kun 35% johtoryhmistä on yhtä mieltä strategisista tavoitteista, vain 9% luottaa muutosjohtamisen kykyynsä. Onnistunut strategia vaatii 80% toteutusta ja 20% suunnittelua, mutta organisaatiot jakavat aikansa päinvastoin. Strategian siirtäminen käytäntöön edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, selkeitä vastuita ja vahvaa muutosjohtamisen osaamista organisaatiossa.

Yrityksen strategia voi olla hyvin suunniteltu, tavoitteet määritelty ja suunta kirkas, mutta arjessa se ei toteudukaan odotetulla tavalla. Keskusteluissa nousee esiin usein ilmiöitä, jotka ovat monelle organisaatiolle tuttuja: prioriteettien hämärtyminen, epäselvät roolit ja tunne siitä, että strategia ei kytkeydy kunnolla arkeen. 

Case-kuvaus aidosta johtoryhmän strategiavalmennuksesta, jonka tavoitteena oli vahvistaa johtoryhmän yhteistä roolia strategian ajurina.  

Tutkimustulosten mukaan suomalaisorganisaatioiden mielestä kaikkein tärkein strateginen muutoskyvykkyys on kyky toteuttaa ja johtaa strategiaa käytännössä. Yli puolet vastaajista (51 %) nimeää tämän organisaation kriittisimmäksi kyvykkyydeksi strategisessa uudistumisessa.