Strategia on lupaus muutoksesta, ei lista kaikesta tärkeästä

Miksi organisaatiot päätyvät yhä uudestaan keskittymään kaikkeen, mikä on tärkeää – ja miten siitä umpikujasta pääsee ulos?

Luulen, että suurimmalla osalla meistä on kokemusta sellaisista strategioista, joissa on päädytty keskittymään ‘kaikkeen tärkeään’. Tai toisinpäin esitettynä, käsi ylös jos sinun yrityksesi olisi valmis sanomaan, että teille asiakaskokemus, kasvu, kannattavuus, digitalisaatio / tekoäly, työntekijäkokemus ja vastuullisuus eivät olisi tärkeitä asioita? 

Niinpä.

Mietin eilen tulevan puheenvuoroni teemoja. Yksi niistä on strategiset valinnat. Ne ovat osoittautuneet toimialasta ja organisaatiosta riippumatta yhdeksi isoimmista kompastuskivistä. Ongelma on harvoin siinä, ettemme osaisi ajatella. Ongelma on siinä, ettemme uskalla valita. 

Osa strategioista on niin leveillä vedoilla maalattu, että valinnat hukkuvat taustaan. Ei fokusta, ei kontrastia, ei mitään minkä perusteella ohjata arjen päätöksentekoa. Siitäkin huolimatta, että kaikki tietävät, että valitessamme kaiken mahdollisen, emme oikeastaan valitse yhtään mitään. 

Mutta poisvalintojen tekeminen on yllättävän vaikeaa. Aina jonkun asiakas on jollain tavalla poikkeuksellinen tai vanha palvelu kriittinen tietyille avainasiakkaille. Kerran tehtiin yhden asiakkaan kanssa todella pitkä lista lopetettavista tuotteista. Arvaa tekikö tiukkaa? 

Moni organisaatio kaipaa siis rohkeutta valintojen tekemiseen.

Mutta rohkeus on kiinnostava sanavalinta strategian yhteydessä. Normaalisti strategiat seuraavat prosessikieltä: analyysi, suunnittelu, toteutus, mittarit, seuranta. Rohkeus sen sijaan nostaa strategian tunnetasolle. Yhtäkkiä teknisestä suorituksesta siirrytäänkin inhimillisten taitojen puolelle. Siellä on kohdattava riski epäonnistumisesta, väärässä olemisesta ja jokunen muukin pelko. 

Ehkä rohkeuden tilalle voisi sovittaa jotakin toista sanaa. Miltä kuulostaisi päättäväisyys? Tai systeemiälykkyys? 

Vahvimmat strategiat, mitä olen nähnyt tai olen saanut olla muotoilemassa, ovat onnistuneet tekemään valintoja, jotka tukevat luontevalla tavalla toisiaan. Parhaassa tapauksessa ne muodostavat toisiaan vahvistavan kehän. Se on hyvä tavoite strategisille valinnoille. 

Strategiaan on monta lähestymistapaa. Itse olen pitänyt kiinni siitä, että strategia on ennen kaikkea muutoksen työkalu. Silloin se tarkoittaa sitä, että kaikkea tärkeää ei ole pakko kirjata strategiaan. Silloin riittää, että ainakin tärkeimmät valinnat ja kriittiset painopistealueet kohdistuvat niihin asioihin, joiden kohdalla halutaan nähdä aitoa muutosta. 

Se tarkoittaa, että organisaatio voi pitää edelleen esimerkiksi työntekijäkokemusta ja vastuullisuutta tärkeinä asioina ja sitoutuu pitämään ne vähintään nykyisellä tasolla – mutta sen fokus ja energia suuntautuu niihin asioihin, joissa organisaation on otettava isoja kehitysaskeleita eteenpäin. 

Kun strategiaa lähestyy muutoksen työkaluna, se vapauttaa organisaation ajan ja kapasiteetin siihen työhön, joita tarvitaan organisaation vision saavuttamiseksi. 

Se antaa luvan keskittyä muutokseen.  

💜

Tarvitsetko apua strategisten valintojen tekemisessä tai inspiroivaa puheenvuoroa strategiatyön starttiin?

Ota yhteyttä riikka.tanner@johdonagendalla.fi