Happanevat strategiat ja hitaasti muuttuvat ihmiset

Vauhdikkaasti muuttuva toimintaympäristö ja nopeasti päivittyvät strategiat peittävät alleen hitaasti muuttuvan todellisuuden.

Strategiassa onnistumisen ratkaisee loppuviimein oikeastaan vain yksi asia. Ja se on se, kuinka hyvin organisaatio kääntyy uuden strategian määrittämään suuntaan. 

Kiihtyvät muutossyklit ovat tarkoittaneet samalla strategiasyklien kiihtymistä. Tällä hetkellä aika tyypillinen strategiakausi on kolme vuotta, korkeintaan viisi (julkinen sektori ja järjestöt). Strategioita päivitetään vuosittain, analysoidaan markkinamuutoksia, tunnistetaan trendit, linjataan päivitetty suunta ja viestitään tavoitteista organisaatioon. 

Strategiasyklien kiihtymiseen vaikuttaa moni tekijä. Geopolitiikan muutokset, kiristyvä kauppapolitiikka, tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto, regulaation kiristyminen, talousympäristön epävakaus ja työelämän rakennemurros ovat esimerkkejä muutosvoimista, jotka ovat parin viimeisen vuoden aikana vaatineet reagointia ja vaikuttaneet strategioihin. 

Nopea reagointi toimintaympäristön muutoksiin saa joskus aikaan illuusion muutoskyvykkyydestä. Strategia voi joskus muuttua yhdessä hallituksen kokouksessa. Kyvykkyys ei. 

Tunnistan arjesta strategia- ja muutostyötä tekevänä ilmiön, joka vaatisi johtoryhmiltä pysähtymistä vähän useammin. Strategian päivittäminen onnistuu lähes yhtä helposti kuin powerpointtiin tulee lisää sivuja, mutta organisaation kyky oppia ja omaksua uutta, sekä poisoppia vanhoista toimintamalleista on kokonaan toinen asia.

Ajattele nyt. Organisaatiolla on päivitetty strategia mutta organisaatio itse näyttää täysin samalta. Sama johtoryhmän kokoonpano, samat ihmiset, roolit ja vastuut, yksiköt ja hankkeet. Samat prosessit, toimintamallit, periaatteet. Strategia kuvaa sitä muutosta, joka organisaation pitäisi saada aikaan, mutta usein tavoitteen ja arjen käytännön välistä puuttuu ymmärrys siitä, mitä muutos organisaatiolta vaatii.

Strategiset kyvykkyydet ovat silta strategian ja arjen välillä. Onneksi niiden merkitys tunnistetaan koko ajan paremmin. Vaikka strategiset kyvykkyydet olisivatkin tunnistettu, se jättää vielä kokonaan auki sen, miten näitä kyvykkyyksiä kehitetään. Arki osoittaa aika nopeasti, mikä organisaation todellinen kyvykkyys on johtaa muutoksia käytäntöön ja kuinka iso gappi strategian ja vaadittavien kyvykkyyksien välillä on.

Olemme usein sokeita tälle kuilulle. Muutoksen ja strategioiden päivittämissykli voi olla kiihtynyt mutta organisaation oppimissykli ei. 

Parissa vuodessa happanevat strategiat eivät ota huomioon sitä, että ihmisen kyky muuttaa toimintaansa ja käyttäytymistään tapahtuu melko hitaasti. Siitä syystä löydämme itsemme vielä kolmen vuoden päästä siitä samasta tilanteesta, missä olemme tänään.

Ainakin, ellei aiheeseen tartuta mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Strategian johtaminen on ehkä 20 % tavoitteiden asettamista ja mittareiden seurantaa ja 80 % tietoista muutoksen johtamista ja kyvykkyyksien rakentamista. 

Kummassa sinun fokus on?