Strategiat kaatuvat puuttuvaan omistajuuteen

Ai vitsit mitä antaisin, jos näkisin (enemmän) johtoryhmiä ja organisaatioita, jotka oikeasti käyttäisivät aikaa sen varmistamiseen, että yhteiset suunnitelmat myös viedään käytäntöön. 

Johtoryhmällä ja aika usein myös hallituksella on merkittävä rooli strategian toteutuksessa. Moni johtoryhmän jäsen tulkitsee roolinsa lähinnä oman vastuualueensa kautta. Mutta aidosti vaikuttavan johtoryhmän jäsenillä on kyky ja halu toimia koko strategisen agendan omistajana – myös silloin, kun se ei palvele suoraan omaa tonttia.

Yrityksen strategia voi olla hyvin suunniteltu, tavoitteet määritelty ja suunta kirkas, mutta arjessa se ei toteudukaan odotetulla tavalla. Keskusteluissa nousee esiin usein ilmiöitä, jotka ovat monelle organisaatiolle tuttuja: prioriteettien hämärtyminen, epäselvät roolit ja tunne siitä, että strategia ei kytkeydy kunnolla arkeen. 

Organisaation eri osat voivat olla yksittäin vahvoja, mutta yhdessä hajanaisia. Ne voivat olla hyvin erilaisia maturiteetiltaan, mitä tulee vaikkapa uuden teknologian hyödyntämiseen. Yksi yksikkö optimoi tehokkuutta, toinen asiakaskokemusta. Yksi painottaa säästöjä, toinen kasvua. Eri logiikat ohjaavat toimintaa, eikä niiden välinen yhteensovittaminen tapahdu itsestään.

Mitä isompi organisaatio, sitä tärkeämmäksi muuttuu tuen merkitys myös kollegan organisaatiosta. Mutta onko johdolla edes käsitystä siitä, miten strategiasta puhutaan tai miten strategisia tavoitteita käsitellään (jos käsitellään) naapurisiilossa? 

Usein osaamme tehdä viestintää ja johtaa muutosta suoraan alaspäin, mutta kuinka moni osaa johtaa sitä sivulle tai ylöspäin? 

Strategian toteuttaminen johtoryhmätasolla on kykyä yhdistää erilaisia tavoitteita ja toimintatapoja yhteisen päämäärän alle. Se ei tarkoita, että kaikki halutaan tasapäistää – vaan että erot tunnistetaan, käsitellään ja niille annetaan paikkansa.

Strateginen johtaminen tarkoittaa myös kykyä tunnistaa organisaation jännitteitä, tehdä ne näkyviksi ja rakentaa rakenteita niiden käsittelyyn. Organisaation ristiriidat eivät välttämättä manifestoidu suorina konflikteina, joskus se voi tuntua yksinkertaisesti yhteyden puutteena. 

Asiakkaiden kanssa puhumme usein siitä, missä rajapinnoissa tavoitteet törmäävät ja miten yhteensovittamisen pitäisi näkyä käytännössä, muutenkin kuin vain suunnitelmissa. Mitä tarkoittaa muutoksen tukeminen silloin, kun organisaatiossa syntyy epävarmuutta tai vastarintaa? Miten johtoryhmä voi yhdessä rakentaa luottamusta ja motivaatiota, eikä vain reagoida ongelmiin? 

Yhdessä pohdimme konkreettisia toimintatapoja ja sitä, miten jokainen voi arjessaan vahvistaa strategian toteutumista ja millaisella kollektiivisella otteella johtoryhmä voisi toimia vielä vahvemmin. 

Yksi toimitusjohtaja sanoitti tämän aika hyvin eilen todetessaan, että johtajille ei makseta siitä, että he seuraavat muutosta sivusta ja antavat vääjäämättömän tapahtua. 

Jos johtoryhmä ei ota omistajuutta muutoksesta, kuka sitten ottaa?

---

Strategiasta käytäntöön -valmennus on suunnattu johtoryhmille ja esihenkilöille, jotka haluavat vahvistaa strategian toimeenpanoa ja kehittää organisaation muutoskyvykkyyttä. Valmennus syventää ymmärrystä muutoksen inhimillisistä mekanismeista ja tarjoaa konkreettisia työkaluja käyttäytymisen ja arjen tekemisen muotoiluun. Lue lisää valmennuksesta täältä.