Hoivakriisi on Suomen suurin haaste seuraavalle vuosikymmenelle. Kun yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa 300 000:een vuoteen 2040 mennessä, hoivapalveluiden rahoitus ja järjestäminen vaativat ratkaisuja. Risto Murron avaama keskustelu paljastaa, että hoivavastuu saattaa siirtyä perheille, jos julkiset palvelut eivät riitä. Hoivakriisin ratkaiseminen vaatii avointa keskustelua kustannuksista ja vastuunjaosta. Ratkaisu tulee vaatimaan miljardiluokan investoinnit, mutta kuka maksaa l

Joka viikko media kertoo, että suomalaiset tarvitsevat lisää motivaatiota, rohkaisua ja yrittäjähenkeä. Mutta entä jos ongelma ei ole ihmisten päässä vaan siinä ympäristössä, missä valintoja tehdään?

Tekoälyn odotetaan muuttavan työn rakenteita nopeammin kuin yksikään aiempi teknologinen murros. Vaikka lupaus uusista työpaikoista elää vahvana, ei ole mitään takeita siitä, että uusia työpaikkoja syntyy samaan tahtiin kuin nykyiset katoavat. 

Suomi ei kärsi vain työvoimapulasta tai kasvavasta työttömyydestä, vaan näkemyksen puutteesta. Ilman tuottavuusstrategiaa emme tiedä, mihin olemme matkalla.

Julkisen sektorin uudistumisessa keskitytään liikaa siihen, mitä pitäisi muuttaa – eli rakenteisiin, ohjelmiin ja sisältöihin – ja liian vähän siihen, miten itse järjestelmä toimii, oppii ja johtaa muutosta.

Suomen talous ei kasva, vaikka yritykset ovat kannattavia. Ehkä ongelma ei ole taloudessa vaan ajattelussa.

Teknologian kehitys, tekoäly ja automaatio muokkaavat työmarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla.

Samaan aikaan, kun tietoa on enemmän kuin koskaan, lukutaito heikkenee ja algoritmit ohjaavat sitä, mitä näemme ja ymmärrämme.

Meiltä puuttuu kasvun insentiivit. Se on oma, ei-niin-tieteellinen näkökulmani siihen, miksi Suomen talous ei kasva.

Sitran raportti paljastaa karun totuuden: Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kokonaistuottavuus ei ole kasvanut lainkaan kymmeneen vuoteen.

Kasvuriihi-hankkeen raportti lataa suuria odotuksia koulutustason kasvattamiselle talouskasvun kiihdyttäjänä. 

Sekä yritysmaailmassa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa hallitseva narratiivi on tällä hetkellä selviytyminen. Mitä siitä seuraa?

Trumpin toinen kausi on alkanut, ja media ei saa tarpeekseen. Raja viihteen ja uutisten välillä tuntuu todellakin hämärtyneen.

Väestörakenne muuttuu, mutta strateginen keskustelu junnaa paikallaan. Tarvitsemme rohkeampia tapoja luoda kasvua ja uudistaa taloutta.

Tulevaisuusselonteko avaa Suomen toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät. Tein sieltä omat poimintani.

Miksi aivomme tarttuvat kielteisiin signaaleihin ja mitä se kertoo meistä – ja median voimasta?

Suomi tarvitsee innovaatioita, mutta osaammeko valita oikeat ongelmat ratkaistavaksi?

Suomi kärsii tällä hetkellä peruutuspeilisyndroomasta. Talouskeskustelu kaipaakin tulevaisuuteen katsovia indikaattoreita.

Tuottavuuskeskustelu on siirtymässä makrotasolta yritystasolle, sijoittajien ja omistajien rooliin.

Benchmarkeilla on strategiassa ja politiikassa tärkeä rooli. Toimia keskustelun avaajina oman tien löytämiselle.