top of page


Kolmen vuoden AI-huuma paljasti organisaatioiden todellisen ongelman
Kolme vuotta sitten kirjoitin, että tekoäly käynnistää siirtymän tietotyöstä ajatustyöhön. Teknologinen murros on edennyt jopa nopeammin kuin silloin osasin odottaa. Organisaatioiden murros ei.
2 min read


Inhimilliset megatrendit tulevat johdon agendalle
Megatrendeistä puhutaan usein teknologian, talouden ja geopolitiikan kautta. Yhä useampi suuri muutos kohdistuu kuitenkin inhimillisiin kysymyksiin.
2 min read


Toimistolle ei kannata palata tekemään töitä
Organisaatioiden pitäisi miettiä uudelleen, mihin ihmisten yhteistä aikaa ja toimistopäiviä tarvitaan.
2 min read


Organisaatiot haluavat ihmiset takaisin toimistolle. Mutta takaisin mihin?
Etätyökeskustelu käy jälleen kuumana. Mutta yritämmekö palauttaa työn tekemistä malliin, jota ei enää ole?
2 min read


Yrittäjyyden vetovoima kertoo jotain palkkatyöstä
Ehkä yrittäjyydessä ei houkuttelekaan yrittäjyys. Ehkä sen vetovoima kertoo kasvavasta tarpeesta saada enemmän valtaa omaan työhön ja sen rajoihin.
2 min read


Seuraavan sukupolven organisaatiot rakentuvat inhimilliselle tiedolle
Tekoälyalustat ovat nälkäisiä petoja. Ne tarvitsevat koko ajan kasvavan määrän paitsi laskentatehoa, myös valtavia määriä dataa tekoälymalliensa kouluttamiseen.
2 min read


Tekoäly muuttaa työn tekemisen lisäksi ihmisten käyttäytymistä
Mitä organisaatioille tapahtuu, kun tekoäly vähentää kohtaamisen tarvetta ja lisää yksilöiden itseohjautuvuutta?
2 min read


Asiantuntijuuden identiteettikriisi on vasta alkamassa
Kun teknologia irrottaa työn laadun siihen käytetystä ajasta ja vaivasta, joudumme kysymään uudelleen, mistä asiantuntijatyön arvo oikeastaan syntyy.
2 min read


HR – meillä on ongelma
Henkilöstökysely kertoo usein, missä ja miten organisaation ongelmat näkyvät – mutta ei sitä, mistä ne syntyvät.
2 min read


Tekoäly tekee työelämäteatterista näkyvää
Tekoäly nopeuttaa tietotyön tuotoksia, mutta samalla se ohittaa prosessin, jossa ihmiset ajattelevat, oppivat ja kokevat saaneensa jotakin aikaan. Mitä työstä jää silloin jäljelle?
2 min read


Hyvä esihenkilötyö ei enää yksin riitä
Johtamisen kehittäminen tuottaa osaavampia esihenkilöitä – mutta tuottaako se muutoskykyisempiä organisaatioita?
2 min read


Olemmeko unohtaneet luovan tuhon merkityksen?
Suomi on odottanut tuottavuuskäännettä lähes 20 vuotta. Olemmeko valmiita myös niihin muutoksiin, joista se syntyy?
2 min read


Työpaikkoja ei synny ilman työnantajia
Mitä tapahtuu työmarkkinoille, jos yritykset kasvavat ilman työntekijöitä ja uudet työpaikat keskittyvät yhä harvemmille työnantajille?
2 min read


Työttömyys peittää alleen seuraavan työvoimahaasteen
Suomen työmarkkinat voivat muutaman vuoden päästä näyttää absurdilta. Samaan aikaan voimme kärsiä korkeasta työttömyydestä ja huutavasta osaajapulasta.
2 min read


Onko johtajavaihdoksesta tullut suomalaisyritysten muutosstrategia?
Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat vaihtuvat nyt tiheään tahtiin. Mitä ilmiö kertoo organisaatioiden muutoskyvykkyydestä?
2 min read


Työelämä puhuu uudistumisesta, vaikka pitäisi puhua muutoksesta
Uudistumiskyky on käsitteenä liian hidas kuvaamaan sitä, mitä suomalaiselta työelämältä nyt vaaditaan.
2 min read


Kenellä on enää aikaa ajatella?
Tekoälyn piti vapauttaa asiantuntijat merkityksellisempään työhön. Toistaiseksi se näyttää paljastaneen, kuinka vähän asiantuntijatyössä on enää tilaa ajattelulle.
2 min read


Tulevaisuutta rakennetaan menneisyydestä – ja se alkaa näkyä työelämässä
Yhä useammin työelämässä päätökset perustuvat oletuksiin, jotka eivät enää vastaa todellisuutta.
2 min read


Työajan pidentäminen ei ratkaise tuottavuushaastetta
Työaikaa ehdotetaan pidennettäväksi tuottavuuden parantamiseksi. Ongelma ei kuitenkaan ole ajan määrä, vaan se, mihin työaika oikeasti kuluu.
2 min read


Juustohöylä, sakset vai moottorisaha?
Resilienssistä on tullut työelämän ja politiikan uusi mantra. Mutta mitä tapahtuu, kun sopeuttaminen korvaa uudistumisen?
2 min read
bottom of page