Olisiko aika heittää 100 000 uuden työpaikan tavoite romukoppaan?
Etlan tuore tutkimus herättää kiusallisen kysymyksen: olemmeko keskittyneet laskemaan työpaikkoja sen sijaan, että kasvattaisimme liiketoimintaa, jolla niiden palkat maksetaan?

Suomessa on parinkymmenen vuoden ajan luvattu luoda seuraavat 100 000 työpaikkaa. Hallitusten värit ovat vaihtuneet, mutta tavoite on pysynyt hämmästyttävän samanlaisena.
Alan olla valmis kyseenalaistamaan koko ajatuksen.
Kuvittele yritysjohtaja, joka esittelee hallitukselleen uuden kasvustrategian.
Sen tavoitteena on palkata seuraavien neljän vuoden aikana 1 000 uutta työntekijää.
Hallituksessa tuskin hurrattaisiin. Vastauksena olisi sen sijaan tiukka vaatimus siitä, mistä syntyy se liiketoiminta, jolla uusien työntekijöiden palkat maksetaan.
En pysty perustelemaan itselleni, miten kansantaloudessa työpaikkojen määrä kelpaa kasvun tavoitteeksi, vaikka yrityksissä se on ja sen pitäisi aina olla seurausta kasvusta.
Etlan tuore tutkimus tältä viikolta sai pirun sarvet jälleen esiin.
Suosittelen lukemaan seuraavan lauseen kahteen kertaan:
Vuonna 2023 julkinen kulutus ylläpiti Suomessa jo enemmän työllisyyttä kuin yksityinen kulutus.
Vuosina 2008–2023 julkisen kulutuksen työllisyysjalanjälki kasvoi noin 171 000 henkilöllä. Yksityisen kulutuksen ja viennin vastaavat luvut pysyivät kuin betonoituna ennallaan.
Kyse on kysynnän ylläpitämästä työstä, ei pelkästään julkisen sektorin työntekijöistä. Mutta kehityksen suuntaa on mahdotonta olla sivuuttamatta.
Julkinen sektori ei voi rahoittaa kasvavia menojaan pelkästään lisäämällä verovaroilla maksettavaa työtä.
Palkoista palautuu toki rahaa veroina, mutta samojen eurojen kierrättäminen taskusta toiseen ei itsessään kasvata yhteistä kassaa. Se muistuttaa hölmöläisen peiton jatkamista.
Tämä ei tarkoita, etteikö julkinen työ olisi välttämätöntä tai voisi mahdollistaa kasvua muualla taloudessa. Mutta työpaikkojen lisääminen itsessään ei ratkaise niiden rahoittamista.
Koko kysymyksenasettelu on väärä. Sen sijaan, että kysytään:
Miten saamme Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa?
Pitäisi kysyä:
Miten saadaan Suomeen niin paljon lisää kannattavaa liiketoimintaa, että yrityksillä on varaa palkata 100 000 ihmistä lisää?
Paino sanalla y r i t y k s i l l ä.
Ensimmäisessä työpaikkojen määrä on tavoite itsessään. Toisessa työpaikat ovat seurausta onnistuneesta kasvusta.
Tekoälyajassa tämän eron ymmärtäminen muuttuu entistä oleellisemmaksi.
Yritys voi tulevaisuudessa kaksinkertaistaa liiketoimintansa palkkaamatta yhtään uutta työntekijää. Onko se Suomen talouden kannalta epäonnistuminen? Ei tietenkään, jos se synnyttää Suomeen lisää voittoja ja verotuloja.
Työttömyyden vähentäminen on tottakai tärkeää. Mutta työllisyyden parantaminen ja talouden kasvattaminen eivät ole sama asia. Eikä toinen automaattisesti takaa toista.
Seuraavan hallituksen, joka A-studiossa toistaa mantraa 100 000 uudesta työpaikasta, on syytä olla valmis vastaamaan myös kysymykseen, mistä syntyy se raha, jolla nämä tulevaisuuden työpaikat ja julkiset palvelut rahoitetaan?
Ilman, että jatketaan hölmöläisen peittoa.
