Tekoälyn odotetaan muuttavan työn rakenteita nopeammin kuin yksikään aiempi teknologinen murros. Vaikka lupaus uusista työpaikoista elää vahvana, ei ole mitään takeita siitä, että uusia työpaikkoja syntyy samaan tahtiin kuin nykyiset katoavat. 

Julkisen sektorin uudistumisessa keskitytään liikaa siihen, mitä pitäisi muuttaa – eli rakenteisiin, ohjelmiin ja sisältöihin – ja liian vähän siihen, miten itse järjestelmä toimii, oppii ja johtaa muutosta.

Vuonna 2030 ymmärrämme jo paremmin, mitä tekoälyn nopea kehitys merkitsi työlle, osaamiselle ja yhteiskunnan murrokselle.

Suomen talous ei kasva, vaikka yritykset ovat kannattavia. Ehkä ongelma ei ole taloudessa vaan ajattelussa.

Samaan aikaan, kun tietoa on enemmän kuin koskaan, lukutaito heikkenee ja algoritmit ohjaavat sitä, mitä näemme ja ymmärrämme.

Kasvuriihi-hankkeen raportti lataa suuria odotuksia koulutustason kasvattamiselle talouskasvun kiihdyttäjänä. 

Sekä yritysmaailmassa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa hallitseva narratiivi on tällä hetkellä selviytyminen. Mitä siitä seuraa?

Gallupin tuore tutkimus osoittaa, että toivo erottaa parhaat johtajat muista – ei vakaus, ei luottamus, vaan kyky luoda uskoa tulevaan.

Tulevaisuusselonteko avaa Suomen toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät. Tein sieltä omat poimintani.

Elämme ajassa, jossa kaikki tuntuu tapahtuvan pikakelauksella. Mitä se tarkoittaa yksilöille, organisaatioille, tulevaisuudelle?

Miksi aivomme tarttuvat kielteisiin signaaleihin ja mitä se kertoo meistä – ja median voimasta?

Koko maailman ollessa vain parin klikkauksen päässä, onko meillä riski menettää jotain olennaista?

Suomi tarvitsee innovaatioita, mutta osaammeko valita oikeat ongelmat ratkaistavaksi?

Suomi kärsii tällä hetkellä peruutuspeilisyndroomasta. Talouskeskustelu kaipaakin tulevaisuuteen katsovia indikaattoreita.

Benchmarkeilla on strategiassa ja politiikassa tärkeä rooli. Toimia keskustelun avaajina oman tien löytämiselle. 

Suomen hyvinvointivaltio on rakennettu nykyistä huomattavasti vahvemman talouskasvun varaan. Millainen tulevaisuus meitä odottaa?

Suomessa yhteiskunnallisen keskustelun tyhjiön ovat täyttäneet sanavalmiit ja rohkeat naiset. Mistä ilmiö kertoo?

Strateginen ennakointikin sortuu helposti konkretian puutteeseen.

Tuottavuuskeskustelusta puuttuu yksi ulottuvuus: Johtajat tasapainoilevat kasvavan vaatimuslistan kanssa samalla kun tuottavuus laskee.

Suomelta puuttuu ja on puuttunut pitkään kyky uudistua ja uudistaa rakenteitaan aktiivisesti kohti tulevaisuutta.