Organisaatioissa voidaan pian tehdä enemmän kuin koskaan, mutta se ei vielä tarkoita, että osaisimme tehdä oikeita asioita.

Suomalaisyritysten vahvuus on toteutuskyky. Kasvun kannalta ratkaisevampi kysymys voi kuitenkin olla, uskalletaanko tehdä riittävän rohkeita valintoja.

Kolme vuotta sitten kirjoitin, että tekoäly käynnistää siirtymän tietotyöstä ajatustyöhön. Teknologinen murros on edennyt jopa nopeammin kuin silloin osasin odottaa. Organisaatioiden murros ei.

Tekoäly nopeuttaa tietotyön tuotoksia, mutta samalla se ohittaa prosessin, jossa ihmiset ajattelevat, oppivat ja kokevat saaneensa jotakin aikaan. Mitä työstä jää silloin jäljelle?

Joku viisas kutsui hulluudeksi sitä, että tehdään samaa asiaa uudelleen ja odotetaan erilaista lopputulosta.

Miksi organisaatiot päätyvät yhä uudestaan keskittymään kaikkeen, mikä on tärkeää?

Kadonnut keskittymiskyky maksaa jo miljardeja – ja hinta nousee koko ajan. Kun rutiinityöt automatisoituvat, keskittymiskyvystä ja harkintakyvystä tulee työelämän niukkuuksia, joihin harva organisaatio on vielä varautunut.

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyön luonteen: rutiinit katoavat, ajatustyö korostuu. Miten yksilö ja organisaatio kehittyvät strategisemmiksi ajattelijoiksi, kun aikaa on entistä vähemmän?

Suomalaisorganisaatioiden strateginen muutoskyvykkyys on yhä ensisijaisesti suorituskykyä, ei uudelleenajattelua.

Sekä yritysmaailmassa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa hallitseva narratiivi on tällä hetkellä selviytyminen. Mitä siitä seuraa?

Strateginen ajattelu ei ole pelkästään pitkän aikavälin suunnittelua tai tulevaisuuden suunnan maalaamista leveällä pensselillä.

Oletko joskus kuullut johtajan sanovan, että johtoryhmän pitäisi nostaa lentokorkeutta?

Kun tiedosta ja osaamisesta tulee bulkkia, minkä varaan jatkossa strategiaa rakennetaan?

Mistä tunnistaa, milloin on aika päivittää ajatteluaan?

Organisaatiot hukkuvat tällä hetkellä muutokseen, tajusivat ne sitä vielä itse tai eivät. Miten selvitä hengissä jatkuvasta murroksesta?

Strateginen ennakointikin sortuu helposti konkretian puutteeseen.

Tällä hetkellä kuumana käyvä keskustelu tuottavuudesta tuntuu koskettavan vain häviävän pientä osaa suomalaisista yrityksistä.

Nykyajan nopeassa ja ennakoimattomassa maailmassa monet yritykset ovat siirtyneet lyhyen tähtäimen taktikointiin strategian kustannuksella.