Kadonnut keskittymiskyky maksaa jo miljardeja – ja hinta nousee koko ajan. Kun rutiinityöt automatisoituvat, keskittymiskyvystä ja harkintakyvystä tulee työelämän niukkuuksia, joihin harva organisaatio on vielä varautunut.

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyön luonteen: rutiinit katoavat, ajatustyö korostuu. Miten yksilö ja organisaatio kehittyvät strategisemmiksi ajattelijoiksi, kun aikaa on entistä vähemmän?

Suomalaisorganisaatioiden strateginen muutoskyvykkyys on yhä ensisijaisesti suorituskykyä, ei uudelleenajattelua.

Sekä yritysmaailmassa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa hallitseva narratiivi on tällä hetkellä selviytyminen. Mitä siitä seuraa?

Strateginen ajattelu ei ole pelkästään pitkän aikavälin suunnittelua tai tulevaisuuden suunnan maalaamista leveällä pensselillä.

Oletko joskus kuullut johtajan sanovan, että johtoryhmän pitäisi nostaa lentokorkeutta?

Kun tiedosta ja osaamisesta tulee bulkkia, minkä varaan jatkossa strategiaa rakennetaan? 

Mistä tunnistaa, milloin on aika päivittää ajatteluaan?

Organisaatiot hukkuvat tällä hetkellä muutokseen, tajusivat ne sitä vielä itse tai eivät. Miten selvitä hengissä jatkuvasta murroksesta?

Strateginen ennakointikin sortuu helposti konkretian puutteeseen.

Tällä hetkellä kuumana käyvä keskustelu tuottavuudesta tuntuu koskettavan vain häviävän pientä osaa suomalaisista yrityksistä.

Nykyajan nopeassa ja ennakoimattomassa maailmassa monet yritykset ovat siirtyneet lyhyen tähtäimen taktikointiin strategian kustannuksella.