Onko tuottavuuskeskustelu Suomessa vain harvojen etuoikeus? Moni yritys saattaa tuntea jäävänsä nykyisen keskustelun ulkopuolelle. Tutustu syihin ja ratkaisuihin, joilla jokainen voi nostaa tuottavuuttaan.
Tällä hetkellä kuumana käyvä keskustelu tuottavuudesta tuntuu koskettavan vain häviävän pientä osaa suomalaisista yrityksistä.
Niin kauan kun keskustelu keskittyy TKI-investointien, maahanmuutto- ja koulutuspolitiikan ympärille, voivat yritysten ja organisaatioiden ylivoimainen enemmistö jatkaa tyytyväisinä omalla linjallaan. A-studiossa vierailevien asiantuntijoiden ja poliitikoiden tyhjät lausunnot herättävät lähinnä ulkopuolisuuden tunnetta. Ei kosketa meitä.
Koko narratiivi on jotenkin vinoutunut, jos sitä katsotaan tuottavuuden näkökulmasta. Kaikki kasvu ja tuottavuus tuntuu tähtäävän siihen, että voidaan työllistää lisää ihmisiä. Suurimmalla osalla palvelualan yrityksistä on jo nyt isoja haasteita löytää sopivaa työvoimaa. Se saa kysymään, eikö silloin fokus pitäisi olla sen tunnistamisessa, miten kasvatetaan tuottavuutta nykyisellä työntekijämäärällä (ilman että yhdenkään täytyy polttaa itsensä loppuun)? Onko tuottavuus vain ja ainoastaan volyymin lisäämistä? Tehdään samaa kuin aina ennenkin, mutta vähän enemmän?
Mihin esimerkiksi ajatustyöyhtiöissä investoidaan silloin kun halutaan parantaa tuottavuutta?
Oman kokemukseni mukaan asiantuntijayhtiön tuottavuutta eli arvonlisää on mahdollista luoda useilla keinoilla. Samat työkalut toimivat sekä silloin kun halutaan lisätä tuottavuutta innovaatioiden kautta tai nostaa yksittäisen yksikön tai tiimin työn tekemisen tasoa.
Miltä siis näyttää ajatustyöyhtiön tuottavuusohjelma?
Koulutus ja jatkuva oppiminen. Yksilön ja organisaation tavoitteellinen osaamispääoman kasvattaminen tekoälyajassa menee must -kategoriaan.
Työkalut ja teknologia. Edellä mainitusta johtuen selkeät, pohditut investoinnit uuteen teknologiaan ja automaation kasvattamiseen ovat tuottavuuden perusedellytys. Samaan aikaan vanhoista järjestelmistä ja toimintamalleista pitää uskaltaa luopua.
Prosessien optimointi. Ydinprosessien tunnistaminen ja niiden optimointi kuuluu ajatustyön tuottavuusohjelmaan, samoin myös niiden prosessien tunnistaminen, jotka voidaan ulkoistaa.
Työn organisointi ja tehtävien priorisointi. Tiedätkö mihin organisaation työaika kuluu? Tästä osa-alueesta löytyy isoja tuottavuussyöppöjä. 80/20-sääntöä hyödyntämällä päästään kiinni niihin asioihin, mitkä todella lisäävät arvoa.
Työkulttuuri ja johtaminen. Työhyvinvoinnin rooli on ilmeinen. Vain 59 % suomalaisista työntekijöistä ovat motivoituneita työssään.
Asiakassuhde ja brändi. Asiakasymmärryksen syventäminen auttaa nopeasti lisäämään arvoa. Myynnin ja markkinoinnin fokus pitäisi olla ratkaisujen ja palveluiden arvossa, ei toteutuneissa työtunneissa.
Innovointi ja luovuus. Tämä syntyy oikeastaan edellisten lopputuloksena 🤷♀️
Monelle organisaatiolle riittäisi tavoitteeksi yksinkertaisesti se, että kaikessa tekemisessä tähdättäisiin samaan aikaan kulujen puolittamiseen ja asiakasarvon tuplaamiseen.
Saatko ajatuksesta kiinni?