Jatkuva muutos haastaa monet niistä perusoletuksista, joille työn ja organisoitumisen rakenteet sekä johtamisen mallit ovat aikanaan rakentuneet.

Suomalainen realismi tulkitaan usein väärin pessimismiksi. Sen sijaan se on kykyä nähdä maailma sellaisena kuin se on.

Kun puhuu johtamisen trendeistä, syntyy helposti harha, että kysymys on ilmiöistä, jotka tulevat ja menevät. Data kertoo kuitenkin aivan toisenlaista tarinaa.

2020-luvulla epävarmuudesta on tullut pysyvä olotila, joka pakottaa organisaatiot tarkastelemaan myös strategiaa uudesta näkökulmasta.

Sama ongelma, samat ratkaisuyritykset, sama lopputulos. Suomalainen johtamiskeskustelu kiertää kehää.

Luovuus, kriittinen ajattelu, resilienssi ja uteliaisuus ovat nousseet työelämän avaintaidoiksi – mutta niitä ei voi kehittää irrallaan ympäristöstä. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei johdeta yksilöissä, vaan rakenteissa.

Suomalaisorganisaatioiden strateginen muutoskyvykkyys on yhä ensisijaisesti suorituskykyä, ei uudelleenajattelua.

Juuri nyt polttava kysymys on, kuka kantaa vastuun uuden teknologian osaamisesta?

Jatkuvasta suorittamisesta on tullut uusi normaali, joka hiipii niin työelämään kuin vapaa-ajalle. Tehokkuus ja kiire ovat nykyisen...

Tämän vuoden Top10 työelämäteemat, aiheet, joista puhumme vielä tulevaisuudessa.

Suunnitteilla kickoff, esihenkilöpäivät tai asiakastilaisuus? Nämä aiheet kiinnostavat juuri nyt.

Miten muutosta johdetaan jatkuvassa murroksessa? Se oli puheenvuoroni otsikko Istekin Lataus24 -tapahtumassa. 

Suomessa yhteiskunnallisen keskustelun tyhjiön ovat täyttäneet sanavalmiit ja rohkeat naiset. Mistä ilmiö kertoo?

Tulevaisuuden työelämä vaatii meiltä oppimista, poisoppimista ja uudelleen oppimista. Onko sinulla kyky haastaa omat ajatusmallisi?

Lue tärkeimmät nostot uudesta EY CEO Outlook Pulse kyselystä, joka luotaa globaalisti 1200 johtajan näkymiä ja prioriteetteja.