Useat muutosvoimat muovaavat paitsi toimintaympäristöä ja työelämää, myös organisaatioiden strategiaa ja johtamisen agendaa tällä hetkellä. Miten muutosta johdetaan jatkuvassa murroksessa?
Miten muutosta johdetaan jatkuvassa murroksessa? Se oli puheenvuoroni otsikko Istekin Lataus24 -tapahtumassa.
Kun kaikki muuttuu koko ajan, onko muutosjohtamisestakin tullut ennemmin muutoksessa johtamista? Esitykseni keskittyi siihen, miten nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa muutoksen johtamiseen ja millaisia taitoja ja työkaluja johtajat tarvitsevat tulevaisuudessa menestymiseen.
Inhimillisen johtamisen taidot ovat edelleen muutosjohtamisen ytimessä ❤️ Nykyinen teknologiamurros on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten muutoksella (ja sen johtamisella) on erilaisia tasoja.
Erityisesti teknologian eksponentiaalinen muutos haastaa lineaarista ajattelukykyämme. Tässä ajassa johtavalla on oman organisaation haasteiden lisäksi PESTEL-viitekehyksen teemat koko laajuudessaan läsnä arjen johtamistyössä.
Muutosvoimista puhutaan usein ajureina, jotka vaikuttavat lähinnä megatrenditasolla tai isossa kuvassa. Suurin osa isoista muutosvoimista politiikan, makrotalouden, lainsäädännöllisen tai teknologiakehityksen osalta ovat sellaisia, jotka ovat oman vaikutusvallan ulottumattomissa.
Ne näkyvät kuitenkin organisaatioiden sisälle koko ajan monimutkaisemmaksi muuttuvana toimintaympäristönä, sen volatiliteettina, epävarmuutena, sekä tilanteiden ja tiedon moniselitteisyytenä. VUCA-maailmasta alettiin puhua ensimmäisen kerran noin 50 vuotta sitten.
Jos maailmaa silloin pidettiin kompleksina ja muutosta nopeana, voit vain kuvitella miltä muutos ihmisistä tuntuu tänään. Internetin laajamittaiseen käyttöönottoon meni aikaa noin 10 vuotta, ChatGPT saavutti ensimmäiset 100 miljoonaa käyttäjää vain 2 kuukaudessa. Kaikki tapahtuu nykyään nopeammin ja lyhyemmissä sykleissä.
Kun maailma on kiihdytyskaistalla, miten se vaikuttaa organisaatioihin ja niiden johtamiseen?
Se olikin oikeastaan koko puheenvuoroni pointti. VUCA ei ole vain ulkoisen toimintaympäristön haaste, vaan se näkyy ja vaikuttaa organisaatioiden toimintaan ja muutoksen johtamiseen monin tavoin. Sen vaikutukset ulottuvat myös yksilötasolle, mikä unohtuu herkästi. Millaisia muutoksen työkaluja organisaatioiden pitäisi omaksua, jotta ne voisivat uudistua ja muuttua keskellä valtavaa murrosta?
Olen kehittänyt VUCA-johtamisen viitekehystä iteratiivisena prosessina nyt muutaman vuoden. Yksittäisen muutoksen johtamisen sijaan kriittiseksi nousee organisaation muutoskyvykkyyksien kehittäminen, jotka voivat parhaimmillaan muotoutua yrityksen strategisiksi kyvykkyyksiksi.
Strategiseksi kyvykkyys muotoutuu kuitenkin vasta silloin kun se muodostuu rutiiniksi. Rutiiniksi se muotoutuu vain arjen tasolla, yksilöiden ja tiimien toimesta. Tämä on se taso, missä muutoskyvykkyydet pitää osata sanoittamisen lisäksi myös johtaa ja muuttaa toiminnaksi.
Asiakkaan kommentti
Aivan ihana, että olit kanssamme Lataus24-asiakaspäivillämme. 🤩 usealta asiakkaalta ja istekkilöiseltä kuulin, että sinun puheenvuorosi oli päivän inspiroivin ja ajatuksia herättävin. Saimme siis paljon tästä omiin organisaatioihimme vietäväksi. Kiitos! 💚
Tiina Lyyra, Asiakaskokemusjohtaja, Istekki