Tekoäly muuttaa työtä nopeammin kuin organisaatiot osaavat muuttua

Tekoälykeskustelu keskittyy työpaikkoihin, mutta suurin murros tapahtuu muualla. Teknologia muuttaa ajattelua, vuorovaikutusta ja työn rakenteita – eikä sen johtamiseen  ole vielä työkaluja.

Tekoälystä käydään parhaillaan keskustelua, jossa kaksi ääripäätä törmäävät toisiinsa. Toiset puhuvat massatyöttömyydestä ja työpaikkojen katoamisesta, toiset taas toteavat, ettei työmarkkinoilla ole vielä tapahtunut juuri mitään.

Molemmat ovat tavallaan oikeassa.

Anthropicin tuore analyysi osoittaa, että tekoälyn todellinen käyttö on vielä kaukana siitä, mihin teknologia jo teoriassa pystyy. Muutoksen potentiaalin ja nykyisen todellisuuden välillä on valtava kuilu.

Suurin osa organisaatioista ei ole vielä muuttanut toimintamallejaan tai prosessejaan tavalla, joka hyödyntäisi tekoälyn mahdollisuuksia. Teknologia on saapunut työpaikoille, mutta työn rakenteet ovat ennallaan.

Tässä mielessä tekoäly muistuttaa aiempia teknologisia murroksia. Teknologia kehittyy nopeasti, mutta sen todelliset vaikutukset alkavat näkyä vasta, kun organisaatiot muuttavat tapaansa toimia. Internet ei mullistanut yrityksiä silloin, kun se keksittiin, vaan silloin kun sen varaan alkoi syntyä uusia liiketoimintamalleja.

Tekoälyn kohdalla olemme vasta tämän muutoksen alussa.

Olisi naiivia kuvitella, etteikö taloustieteen realiteetit johtaisi siihen että kaikki mikä voidaan automatisoida, myös automatisoidaan. Kyse on lähinnä aikataulusta.

Sain tästä oivallisen muistutuksen tällä viikolla yrittäessäni soittaa ison elektroniikkajätin asiakaspalveluun. Oikean ihmisen langan päähän saaminen oli tehty lähes mahdottomaksi. Robottipuheluilla ei ole mitään tekemistä asiakaskokemuksen kanssa, kyse on puhtaasti kustannussäästöistä ja tehokkuudesta. Ymmärrän, kuinka turhaa rimpuiluni tämän muutoksen edessä on. Tämä peli on jo hävitty.

Minkä muun aiomme antaa hävitä ilman taistelua?

Tekoälyn mukanaan tuomat muutokset eivät rajoitu vain teknologiaan. Tekoäly on alkanut hiljalleen vaikuttaa työn rakenteisiin, ajatteluun, oppimiseen, vuorovaikutukseen ja jopa kieleen. Näistä viimeisin on tapahtunut nopeasti. Tekoälyn suosimat ilmaisut ovat levinneet läpi medioiden kulovalkean lailla. Kieli homogenisoituu.

Koska AI mahdollistaa analyysin, ideoinnin ja tekemisen yksin koneen kanssa, työ muuttuu entistä yksilökeskeisemmäksi. Se tarkoittaa luonnollisen vuorovaikutuksen vähentymistä ja lisää yksin puurtamista. Se on selkeä haaste ajassa, missä oppimiskyky, kriittinen ajattelu ja yhteistyö korostuvat. Näitä tukevat rakenteet puuttuvat.

AI lisää sisältöä, dataa ja analyysiä, mikä kasvattaa informaation määrää eksponentiaalisesti. Keskittyminen ja kognitiivinen kuormitus ovat jatkuvasti koetuksella. Tietotyöstä ajatustyöhön siirtyminen vaatii uudenlaisten taitojen opettelua.

Sitä mukaa kun AI kasvattaa rooliaan asiantuntijatyössä, asiantuntijat joutuvat määrittelemään uudelleen työnsä arvon. Työidentiteetin murros on varmasti yksi niitä viimeisiä, jotka joustavat mutta lopulta nämäkin antavat periksi.

Suurin osa tekoälyn mukanaan tuomista muutoksista ei ole teknologisia vaan kognitiivisia ja sosiaalisia.

Tämän muutoksen johtamiseen meiltä puuttuvat vielä työkalut.