Seuraava johtajuuden ydinkyvykkyys? Huomioälykkyys.

Kun tekoäly hoitaa rutiinit ja ihmisiltä odotetaan yhä enemmän ajattelua, strategista harkintaa ja luovaa ongelmanratkaisua, keskittymiskyvystä tuleekin uusi kilpailuetu.

Kadonneella keskittymiskyvyllä on hintalappu, ja siitä uhkaa tulla kohta hyvin kallis sellainen. 

Pari vuotta sitten toteutetun laajan tutkimuksen mukaan 42 prosenttia työntekijöistä pystyy harvoin keskittymään yli tunnin ajan keskeytymättä tuottavaan työhön. Tietotyöläiset hukkaavat vuosittain 553 tuntia metatyöhön, pääasiassa tehottomien kokousten ja hallinnollisten tehtävien takia.

Tässä ympäristössä, jossa tekoäly ja automaatio valtaavat nopeasti rutiininomaisia työtehtäviä, arvokkain inhimillinen kyky ei ole enää tiedon muistaminen, tehtävien suorittaminen eikä ainakaan multitaskaus – vaan strateginen, syvää keskittymistä ja luovaa ajattelua vaativa ongelmanratkaisukyky.

Sitä mukaa kun koneet tulevat paremmiksi, myös ihmiseltä odotetaan enemmän. 

Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, miten keskittymiskykymme on häviämässä. Digitaalinen ympäristö on pirstonut huomiokykymme palasiksi, ylikuormittanut työmuistimme ja kaapannut kognitiivisen kaistamme hyperstimuloivalla teknologialla. Lopputulos?

Pinnallisempaa ajattelua, heikompia päätöksiä, vähemmän luovuutta ja heikentynyt harkintakyky – täsmälleen päinvastoin kuin mitä tekoälyaikakausi tulee vaatimaan ihmisiltä.   

Ajattele asiaa toisin:

Tekoälykontekstissa keskittymiskyvystä tulee (ellei ole tullut jo) niukka kognitiivinen resurssi, joka voi jopa muodostua aidoksi erottautumistekijäksi. Yritykset eivät jatkossa tarvitse lisää käsipareja, vaan harkintakykyisiä ajattelijoita, joilla on kyky luoda arvoa siellä, mihin tekoäly ei vielä yllä. 

Olen kenties vähän etukenossa tämän ajatuksen kanssa mutta ennakoin, että tulemme näkemään ajatustyöajassa samankaltaisen ilmiön, mitä tunneälykkyys (EQ) teki johtajuudelle 2000-luvun alussa noustessaan johtajuuden avainkyvykkyydeksi. Seuraavaksi tulee olemaan huomioälykkyyden vuoro.   

Huomioälykkyys (AQ) on kykyä hallita, ohjata ja ylläpitää keskittymistä häiriötekijöiden, informaatiotulvan ja kognitiivisen hälyn keskellä. Se on kykyä erottaa relevantit signaalit kohinasta ja pysyä kartalla kompleksisissa tilanteissa, kykyä ajatella strategisesti silloinkin kun muut ovat reaktiivisessa moodissa. Samaan tapaan kuin EQ auttaa johtajia navigoimaan ihmissuhteissa, AQ auttaa johtajia navigoimaan kognitiivisissa ympäristöissä.

Kyky hallita omaa huomiotaan, vastustaa häiriötekijöitä ja luoda tilaa ajattelulle on nousemassa työelämän kriittisimmäksi taidoksi. Mutta toisin kuin tunneälykkyyteen, huomioälykkyyteen ei vielä ymmärretä investoida systemaattisesti. Nykyinen työkulttuuri, teknologia ja organisaation normit tuntuvat kehittyvän toistaiseksi vielä päinvastaiseen suuntaan. 

Viimeiset 20 vuotta olemme systemaattisesti pirstoneet huomiokykyämme palasiksi, seuraavat 20 vuotta opettelemme löytämään kadonneen keskittymiskykymme uudelleen. 

Näin ajatustyöläisenä haluaisin ainakin uskoa niin.