Mitä muutoskyvykkyydellä tavoitellaan?

Mitä muutoskyvykkyydellä tavoitellaan? Jos muutoskyvykkyys on nostettu organisaation strategiaan esimerkiksi strategisena kyvykkyytenä tai painopisteenä, mitä sillä halutaan korostaa? Mielestäni ihan hyvä kysymys. 

Yksi näistä asioista on kellotaajuus. Varsinkin hallituksissa puhutaan usein organisaation kellotaajuuden nostamisesta tai virittämisestä. Johtoryhmät sen sijaan puhuvat nopeudesta, ketteryydestä ja reagointikyvystä. 

Tämä johtuu siitä, että ulkoisen toimintaympäristön muutosvauhti ja organisaation operatiiviset prosessit ovat ajautuneet ristiriitaan. Ne ovat yksinkertaisesti epäsynkassa. 

Suurimpana muutosajurina on teknologia, jonka kehitys etenee lineaarisen sijaan eksponentiaalisesti. Uutta syntyy kiihtyvällä syklillä, ja vaikutukset skaalautuvat hetkessä läpi toimialojen. Samaan aikaan päätöksentekoprosessit monissa organisaatioissa etenevät parhaimmillaankin lineaarisesti ja koko ajan monimutkaisemmaksi muuttuvien rakenteiden ja kasvavan riskitietoisuuden vuoksi ne usein jopa hidastuvat. 

Se luo rakenteellisen ristiriidan. Kun teknologia integroituu yhä tiiviimmin kaikkeen tekemiseen, myös muutospaine koskee kaikkea – strategioita, rakenteita, tiimejä, asiakastyötä. Eksponentiaalinen kehitysvauhti vaikuttaa välillisesti kaikkeen. Muutoksesta tulee väistämättä jatkuvaa ja kiihtyvää. Tämä tarkoittaa, että vaikka tieto lisääntyy, organisaatioiden kyky toimia sen perusteella ei nopeudu samassa tahdissa – usein jopa päinvastoin. 

Toinen asia on tasonnosto, jolla viitataan koko organisaation suoritus- ja ajattelutason nostoon. Se ei tarkoita vain parempia tuloksia tai kunnianhimoisempia tavoitteita. Se tarkoittaa ennen kaikkea strategisen ajattelun, priorisoinnin ja päätöksenteon laatutason nostamista. Kilpailu (ja varsinkin kansainvälinen kilpailu) on kovaa, joten miten nostetaan rimaa? 

Toisin sanoen, miten organisaatio voi oppia ajattelemaan, oppimaan ja toimimaan sillä kuuluisalla nextillä levelillä.  

Kolmas näkökulma unohtuu joskus, mutta on edellytys kahden ensimmäisen toteutumiselle. Resilienssi on inhimillinen vastinpari teknologiselle kiihtymiselle, ilman sitä organisaatio ei kestä nopeutuvaa sykliä. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, kuinka kauan organisaatio pystyy toimimaan kiihtyvässä ympäristössä ilman, että sen suorituskyky, laatutaso tai ihmisten motivaatio alkaa laskea. 

Meillä on valtava tarve kasvattaa inhimillistä kapasiteettia kestää muutosta ja oppia siitä. 

Muutoskyvykkyys on siten kykyä oppia ja uudistua (vähintään) samassa tahdissa kuin sen ympäristö muuttuu. Tällä hetkellä muutosnopeus kuitenkin ylittää useimpien organisaatioiden muutoskyvykkyyden. En siis ihmettele yhtään, että se näkyy nyt yhä useamman organisaation strategiassa.  

Avaan tätä ja muita muutoskyvykkyyden teemoja ensi viikolla Johdon agendalla webinaarissa ke 5.11. Jos ei mahdu kalenteriin, ei hätää - kaikille ilmoittautuneille on luvassa tallenne.

Ilmoittaudu webinaariin