top of page

Miksi poisoppiminen on tärkein taito GenAI:n vauhdittamassa työelämämurroksessa?

Tulevaisuuden työelämä vaatii meiltä enemmän kuin koskaan ennen oppimista, poisoppimista ja uudelleen oppimista. Onko sinulla kyky haastaa omat ajatusmallisi?

Oppiminen, poisoppiminen ja uudelleen oppiminen ovat seuraavan vuosikymmenen tärkeimmät työelämätaidot, kirjoittaa johdon konsultti Riikka Tanner kolumnissaan.

Alvin Toffler (tai hänen keskustelukumppaninsa) totesi noin 50 vuotta sitten, että “Tulevaisuuden lukutaidottomia eivät ole ne, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, vaan ne, jotka eivät osaa oppia, poisoppia ja oppia uudelleen.”


Tämän kirjoitettuani voin todeta, että tulevaisuus on jo täällä. 


Oppiminen, poisoppiminen ja uudelleen oppiminen ovat seuraavan vuosikymmenen tärkeimmät työelämätaidot. GenAI vauhdittaa työn murrosta, missä jokainen tietotyötä tekevä joutuu vielä keksimään roolinsa uudelleen. Ei riitä, että omaksuu uutta tietoa, vaan uutta teknologiaa ja työkaluja on opittava soveltamaan ja käyttämään oman työn tuottavuuden parantamiseksi. Todennäköisesti suurempi lasku tästä uuden opettelun vastuusta lankeaa yksilöille itselleen.


Poisoppiminen on näistä työelämätaidoista se kriittisin ja samaan aikaan myös vaativin rasti. Se vaatii kykyä päästää irti vanhentuneesta tiedosta ja käytännöistä, jotka eivät toimi enää tässä ajassa. Tämä on usein kaikkein haastavin osa, sillä se edellyttää omien kognitiivisten vinoumien tunnistamista, sekä juurtuneista ajatusmalleista ja tavoista irtipäästämistä. Yhteiskunnan rakenteet toimivat käsijarruna. 


Vanhasta on uskallettava luopua, jotta tilalle voi syntyä uusia viitekehyksiä ja toimintamalleja, jotka istuvat paremmin nykyiseen maailmankuvaan. 


GenAI aikakaudella originaali ajattelu ja konformismin kyseenalaistaminen tulee entistä kriittisemmäksi. Se, että osaa ajatella laatikon ulkopuolelta, kyseenalaistaa olemassa olevat paradigmat ja omaksua uutta, tulee olemaan merkittävässä roolissa. Vaikka GenAI kasvattaa tuottavuutta, tukee luovuudessa ja päätöksenteossa, se todennäköisesti myös lisää konformismia, uudelleen kierrättämällä käytettävissä olevaa bulkkitietoa ja toistamalla historiadatasta löytyviä ajatusvinoumia. 


Jos ihmiset oppivat luottamaan liikaa tekoälyn tuottamiin ratkaisuihin, riskinä on että jatkossa haastamme ja kyseenalaistamme näitä ratkaisuja yhä harvemmin. Myös radikaalisti erilaiset ja luovat ratkaisut ovat tekoälyn ulottumattomissa, koska se ei pysty ylittämään sille syötetyn datan rajoja. 


Siksi oli upeaa lukea tämän viikon hesarista artikkelia, missä suomalainen, kansainvälistä uraa tekevä luova johtaja nosti esiin, miten meistä kaikista [tietotyöläisistä] tulee tekoälyn aikakaudella luovia johtajia. Uskon, että tämä on nimenomaan se suunta mihin olemme menossa. Itse olen puhunut aiheesta siirtymänä tietotyöstä ajatustyöhön, mutta ajatus on sama. 


STEM aineiden lisäksi tarvitsemme kriittistä ajattelua ja nykyisten oletusten haastamista, luovuuden kultivoimista, ajattelun diversiteettiä, altistumista erilaisille näkemyksille, debatointia, laajaa ja poikkitieteellistä lukemistoa, reflektointia yksin ja yhdessä muiden kanssa. 


Sen kysymistä, mitä oletuksia teen päivittäin, jotka ehkä rajoittavat omaa ajattelua ja toimintaa? Sen ajattelemista, miten voisin haastaa omat oletukseni ja katsoa niitä uudesta näkökulmasta.

bottom of page