Epävarmuudesta kasvoi muutosvoima

Yritykset jäädyttävät projekteja ja kuluttajat säästävät. Epävarmuus on muuttunut muutosvoimaksi – ja se haastaa organisaatioita ja johtamista nyt uudella tavalla.

Siinä missä geopolitiikka, ilmastonmuutos ja tekoälyn nopea kehitys ovat hallinneet kuluvan vuosikymmenen muutosvoimia, on epävarmuudesta tullut niille varteenotettava kilpailija.

Yhtä lailla kuin tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja ja liiketoimintamalleja, epävarmuus muuttaa tapaa, jolla organisaatiot tekevät päätöksiä tai päättäjät käyttävät valtaansa. Epävarmuudesta itsessään on tullut muutosvoima, joka muokkaa markkinoita, kulttuuria ja ihmisten käyttäytymistä – ja trendi on nouseva.

Poimin tuoreesta Harvard Business Review'n artikkelista datapisteen, jonka mukaan tällä hetkellä häkellyttävät 76 % S&P 500 -yrityksistä mainitsee “epävarmuuden” tulosjulkistuksissaan merkittävänä tekijänä (lisäystä +37 % edelliseen kvartaaliin, FactSetin mukaan)

Lyhyellä aikajänteellä epävarmuus näkyy yritysten ja ihmisten arjessa monin tavoin. Ennen kaikkea se näkyy kuluttajien varovaisuutena. Yksityinen kulutus heikkenee, mikä heikentää yritysten kassavirtaa, joka puolestaan lykkää investointeja.

Suomessa tilanne on kaksijakoinen, toisaalta taloudesta on saatu useita positiivisia signaaleja jo usean kuukauden ajan, mutta kuluttajien luottamus on pysynyt heikkona.

Tämä siksi, että kuluttajien luottamusta kuvaa paremmin työntekijöiden luottamus työmarkkinoihin. Epävarmuus sataa nopeasti työmarkkinoille ja pelko työpaikan menettämisestä hyydyttää kysyntää. Niin kauan kuin työttömyys kasvaa, rahat pysyvät säästötileillä.

Yritysten johto on vetäytynyt defensiiviseen moodiin. Riskejä kartetaan, projekteja jäädytetään, säästöjä haetaan ja tehdään itse. Tämä näkyy konkreettisesti myös rekrytoinneissa, joissa virhearvion pelko on venyttänyt rekryprosessit ennätyspitkiksi.

Epävarmuudella on vahva psykologinen vaikutus. Jatkuvasti ympäröivä epävarmuus synnyttää kognitiivista kuormaa, jolloin huomio siirtyy puoliväkisin pitkän aikavälin tavoitteista selviytymiseen. Googlen väsymysindeksi on sekin pysynyt ennätyskorkealla tasolla vuoden 2023 syksystä lähtien.

Pidemmällä perspektiivillä epävarmuus alkaa ohjata investointeja ja resursseja sellaisille toimialoille, jotka jollain tavalla kasvattavat resilienssiä: digipalvelut, vihreä energia, turvallisuus- ja teknologiaratkaisut, jotka vähentävät riippuvuutta geopoliittisista riskeistä.

Vaikutukset tulevat näkyväksi myös siinä, miten valtioilla on nyt selkeä intressi ottaa siivu sellaisista yhtiöistä, jotka katsotaan kriittisiksi geopolitiikan kannalta.

Mitä tästä seuraa organisaatioille? Kun epävarmuudesta itsessään on tullut merkittävä muutosvoima, ei riitä, että yritykset rakentavat skenaarioita ja varautuvat riskeihin. On rakennettava muutoskyvykkäitä organisaatioita, jotka pystyvät oppimaan ja uudistumaan myös epävarmuuden keskellä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sellaisen kulttuurin luomista, jossa epävarmuutta ei väistetä vaan sitä johdetaan – varmistamalla, että ihmisillä on taidot kohdata muuttuvia tilanteita, ja tukenaan työkalut ja rakenteet, jotka tekevät epävarmuudessa toimimisesta normiarkea.