Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko muistuttaa jälleen, että kaikki alkaa osaamisesta – mutta riittävätkö nykyiset resurssit ja mekanismit paikkaamaan osaamisvajetta, kun aika käy vähiin ja haasteet kasaantuvat?
Itsenäisyyspäivän viikonloppuna tuntui jotenkin sopivalta tarttua pari viikkoa sitten julkaistuun valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Tarkemmin ottaen sen 489 sivuiseen toimintaympäristön analyysiin, jossa käsitellään Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia geopoliittisia, taloudellisia, ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia, teknologisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä niiden vaikutuksia. Toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu hallituksen ja valtioneuvoston strategisen päätöksenteon tueksi, mutta se antaa kyllä kiinnostavan pohjan minkä tahansa organisaation strategiatyölle.
Eri näkökulmista itseäni kiinnosti erityisesti talouteen liittyvät työn ja työelämän muutokset, teknologisista muutoksista teknologian vaikutukset ja kehityksen muutosvauhti eli ne muutosvoimat, jotka ovat olleet omien tulevaisuuspohdintojeni kohteena jo pitkään johtamisen paradigman murroksen, tietotyöstä ajatustyöhön siirtymän ja tuottavuuskehitykseen liittyvissä näkökulmissa. Uteliaisuuteni kohdistui erityisesti siihen, mitkä muutosvoimat korostuvat kaikissa muutostekijöissä ja miten eri kehityskulut risteävät keskenään. Tekoäly ja digitalisaatio tulevat läpi lähes kaikista – tuoden mukanaan paljon hyvää mutta myös ennakoimattomia haasteita.
Mutta kaikki muutostekijät korostavat tarvetta koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudistamiselle.
Kaikki.
Kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta teknologia ja osaaminen liittyvät saumattomasti talouden rakennemuutokseen, vihreään siirtymään ja työn murrokseen.
Erityisesti kiinnostaa se, miten teknologinen murros ja osaamisen kehitys vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön noin 2-3 vuoden tähtäimellä. Selonteko vahvistaa, että osaavan työvoiman saatavuus on nyt ja jatkossa yksi suurimmista haasteista. Mantraa on kuitenkin toistettu niin pitkään, että siitä on tullut rikkinäinen puhelin. Viestin ydin on hukkunut.
Vaikka hallituksen toimet alkaisivat korjata pitkään heikentynyttä osaamistasoa heti huomenna, näkyvät vaikutukset aikaisintaan vuoden 2040 jälkeen. Siihen asti yritysten inhimillinen pääoma on tällä hetkellä työelämässä olevien ja työperäisen maahanmuuton varassa.
Kaikki tavoitteet kasvattaa tuottavuutta linkittyvät suoraan osaamispääomaan. Suomen best-case skenaariossa teknologia integroituu nopeasti ja työvoiman taidot tukevat muutosta. Yritykset toimivat ketterästi ja innovoivat globaalissa kilpailussa. Senkin haasteena on tarve jatkuvalle osaamisen kehittämiselle ja muutoskyvykkyydelle. Jottei jäisi epäselväksi, tähän skenaarioon on vielä matkaa.
Poliittisten toimien hitaus tarkoittaa, että yritysten on kehitettävä omia mekanismejaan vastatakseen muuttuviin vaatimuksiin nopeammin. Yritykset joutuvat lähivuosina ottamaan aktiivisen roolin ratkaistessaan sekä osaamisen kehittämiseen että tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Toivottavasti koko lasku ei lankea yrityksille.
Ensin pitäisi osata laskea 1+1. Mutta 489 sivua 47 sekunnin keskittymiskyvyllä voi olla tekemätön paikka.