Seuraavat vuodet me tulemme tekemään ennennäkemätöntä siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön.
Tietotyö on perinteisesti liittynyt tiedon käsittelyyn ja digitaalisen teknologian hyödyntämiseen, kun taas ajatustyö korostaa enemmän luovuutta, ongelmanratkaisua ja strategista ajattelua. World Economic Forum on jo useana vuotena työn tulevaisuutta käsittelevissä raporteissaan korostanut luovuuden, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn kasvavaa merkitystä tulevaisuudessa. Se, mikä meiltä on puuttunut, on teknologia, joka olisi mahdollistanut tämän kaiken.
Generatiivinen tekoäly (GPT-4 ja sen seuraajat) tulevat vauhdittamaan siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön. Kun tekoälymallien avulla voidaan automatisoida monimutkaisiakin rutiinitehtäviä, joita tietotyöläiset aiemmin suorittivat manuaalisesti, vapautuu aikaa ja resursseja ajatustyölle.
Muutos on raju. Koko nykyinen työelämä ja yritysten johtamisen rakenteet on luotu tukemaan tietotyötä - ei ajatustyötä. Ajattele vaikka niin yksinkertaista kysymystä, kuin se miten ajatustyön tuloksia mitataan? Miten ajatustyötä johdetaan, jos ei suoritteiden (kuten työtuntien) kautta?
Oma näkemykseni on, että jokainen yritys joutuu keksimään itsensä uudelleen seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä tarkoitan sitä, miten murros tietotyöstä ajatustyöhön tulee vaikuttamaan paitsi yritysten liiketoimintamalleihin, tiedon hallintaan ja päätöksentekoon, se haastaa myös niiden kulttuuria, johtamista ja osaamisen kehittämistä.
Puhumme siis niistä elementeistä, jotka vaikuttavat suoraan yritysten kilpailukykyyn. Ratkaisevaksi muodostuu työntekijöiden kyky sopeutua ja menestyä muutoksessa sekä organisaation kyky hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita. Seuraavien vuosien isoin kysymys on, miten organisaatio voi varmistaa sen, että se on valmis siirtymään tietotyöstä ajatustyöhön?
Miten muutos tulee organisaatioissa etenemään? Ensimmäinen muutos tulee olemaan tekoälyn ja automaation integrointi olemassa olevaan liiketoimintaan, sen miettiminen miten parannetaan tietotyön tehokkuutta nykyisestä.
Toinen muutos liittyy osaamisen kehittämiseen. Organisaatioiden on investoitava työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, erityisesti luovaan ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja vuorovaikutustaitoihin, joiden merkitys kasvaa sitä mukaa kun automaatioaste kasvaa.
Kolmas kriittinen muutos kohdistuu organisaation kulttuuriin. Ajatustyö edellyttää luovuutta ja innovatiivista ajattelua. Organisaatioiden on määriteltävä, miten tätä muutosta tuetaan ja miten ja millainen johtajuus edistää avointa ja oppivaa organisaatiokulttuuria, ajatustyökulttuuria.
Työelämän murros tietotyöstä ajatustyöhön tulee edellyttämään tasapainoilua teknologian hyödyntämisen ja inhimillisen osaamisen välillä. Samalla muutosta on johdettava läpi kaikkien näiden tasojen.
Muutoksen johtajalle tämä luo kiinnostavan haasteen ☑️
Comentarios