top of page

Strateginen ennakointi: Yliarvioimme muutoskyvykkyyden ja aliarvioimme vaikutukset

Strategisen ennakoinnin tavoitteena on tehdä erilaiset tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat näkyviksi ja auttaa haastamaan strategian pohjana olevia oletuksia. Liian usein näen, miten kapeasta näkökulmasta muutosvoimia lähestytään, yhtä lailla organisaatioiden sisällä, kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. 


Strategiakonsultti Riikka Tanner , teemana strateginen ennakointi

Olin tällä viikolla Future Boardin tulevan podcastin nauhoituksissa puhumassa strategisesta ennakoinnista ja sen merkityksestä erityisesti hallitustyön näkökulmasta. Podcastin lopussa minulle esitettiin kysymys “Uskotko, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly tai automaatio on korvannut puolet nykyisestä (tietotyöhön liittyvästä) työstä”?


Vastasin EI.


Ja sitten koin tarvetta selittää, miksi vastasin kieltävästi. Todellisuudessahan nimittäin, jos kysymystä katsoo pelkästään teknologian näkökulmasta, se tuntuu hyvinkin todennäköiseltä. Se, mitä pidän epätodennäköisenä, on ihmisten kyky hyväksyä tämä muutos ja muuttaa käyttäytymistään yhtä nopeasti. Työnkuvien muuttuminen ja jopa katoaminen ei ole pelkästään teknologinen kysymys. Se on myös ihmisten koulutukseen, työelämän rakenteisiin ja sosiaaliturvaan liittyvä kysymys.


Yritysten sisällä siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön tekeville se voi olla osittain myös identiteettikysymys. Vähintäänkin muutos haastaa totuttuja johtamisen malleja ja ajattelutapoja.


Strategisen ennakoinnin tavoitteena on tehdä erilaiset tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat näkyviksi ja auttaa haastamaan strategian pohjana olevia oletuksia. Liian usein näen, miten kapeasta näkökulmasta muutosvoimia lähestytään, yhtä lailla organisaatioiden sisällä, kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. 


Haastattelussa nousi esiin myös useita muita tulevien vuosien muutosvoimia. Muun muassa globaalin politiikan jännitteet, kauppasodat ja lisääntyvä sääntely vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintaympäristöön. Sääntely lisää myös kompleksisuutta, mikä puolestaan lisää kustannuksia. CSRD-regulaation heijastevaikutukset ovatkin suurimmassa osassa PK-yrityksistä vielä täysin noteeraamatta. 


Myös demografiset muutokset ja väestön ikääntyminen on merkittävä muutosvoima, joka ei ole pelkästään sote-kysymys tai julkisen talouden ongelma. Vuoteen 2030 mennessä jo 25% suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Tavalliselle yritykselle se näkyy niin, että osaavaa työvoimaa ei tule olemaan saatavilla senkään vertaa mitä tänään ja työssä käyvistä yhä suurempi osa toimii vähintään osa-aikaisena omaishoitajana. Aika vähän näistä asioista strategian yhteydessä keskustellaan. Päätöksiä tehdään sitäkin vähemmän.


Ilmastonmuutos, luontokato ja vesikriisi uhkaavat koko ihmiskuntaa. Yhteiskunnan vastaukset ovat vihreä siirtymä, kiertotalous, yritystuet ja innovaatiot. Näistä käsitteistä on vielä melkoinen matka toimintaan.


Ajatus rationaalisesta ihmisestä nojaa oletukseen, että kunhan meillä on riittävästi tietoa saatavilla jostakin asiasta, pystymme sen pohjalta tekemään rationaalisen päätöksen ja toimimaan sen mukaisesti.


Tietoa on.


?

Comments


bottom of page