Kun tiedosta ja osaamisesta tulee bulkkia, minkä varaan jatkossa strategiaa rakennetaan?
Luin eilen HBR:n artikkelia siitä, miten tiedon saatavuus ja tekoäly tulee muuttamaan liiketoimintastrategioita. Tekoälytyökalut demokratisoivat tietoa ja osaamista kasvavalla vauhdilla. Jos aiemmin erottavana tekijänä oli nimenomaan osaaminen ja tiedon soveltaminen käytäntöön, nyt lähestytään sitä pistettä, missä kone pystyy minimaalisella avustuksella suorittamaan ja soveltamaan tietoa tavoilla, jotka aiemmin olivat asiantuntijoiden osaamispääomaa.
Strategiatermein kuvattuna pelikenttä tasoittuu, kun yhä useammalla toimijalla on mahdollisuus tehdä itse, järkevillä kustannuksilla sitä, mikä ehkä aiemmin oli rajattu vain muutaman toimijan käyttöön.
Onhan se kiinnostava kysymys, miten tämä muuttaa yritysten arvoketjuja. Kuinka paljon siitä, mitä nyt organisaatio tuottaa asiakkailleen, asiakas pystyy jatkossa tuottamaan itse? Mitä kannattaa tehdä inhouse, mitä ulkoistaa? Entä mikä osuus siitä, mitä nyt teemme on sellaista, jonka varaan voimme jatkossakin rakentaa kilpailuetua, mikä ei tule häviämään ja minkä merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa?
Kun tietoon sidottu osaaminen muuttuu bulkiksi, mikä on sitä pääomaa, jota on vaikeaa tekoälyn avulla rakentaa? Se voi olla huolella rakennetut asiakassuhteet, brändi tai vahva verkosto. Se voi olla kyky oppia ja hyödyntää oppimaansa tehokkaammin kuin muut, se voi olla kyky ennakoida ja uudelleen järjestellä organisaation nykyisiä resursseja uudelleen.
Strategian näkökulmasta tärkeitä askeleita eteenpäin on ottaa organisaation nykyinen arvoketju tarkasteluun ja purkaa se osiin, jotta se voidaan koota uudelleen tekoälyaikakauteen sopivaksi.
Sitä seuraa organisaation strategisten kyvykkyyksien tunnistaminen, ja valinnat siitä, minkä varaan halutaan jatkossakin rakentaa kilpailuetua, mukaan lukien myös dynaamiset muutosta tukevat kyvykkyydet.
Lopulta tärkeintä on ymmärtää strategian inhimilliset näkökulmat, koska muutos tietotyöstä ajatustyöhön kajoaa moniin sellaisiin oletuksiin, joita olemme tähän asti tottuneet pitämään vakiona.