Nykyhistorian nopein työn ja talouden rakennemurros

Tällä hetkellä käynnissä oleva rakennemurros on nopeampi ja laaja-alaisempi kuin yksikään aiempi taloudellinen siirtymä. 

Joskus muutos on niin nopeaa, että sen keskellä emme vielä edes tajua, kuinka radikaalista muutoksesta on kyse. 

Tällä hetkellä meneillään on rakennemurros, jonka mittakaavaa emme vielä edes kunnolla ymmärrä. Automaation, tekoälyn ja vihreän siirtymän vauhdittaman rakennemuutoksen arvioidaan tapahtuvan 5–10 vuodessa, mikä on käsittämättömän lyhyt aikaväli murrokseen sopeutumiseen. Vuoteen 2030 mennessä ihmisten suorittaman työn osuus kaikista työtehtävistä pienenee 47 prosentista 33 prosenttiin, samalla kun automaation ja tekoälyn tekemä työ kasvaa vastaavasti. 

Nykyinen murros on siis historian nopein työn ja talouden rakennemurros. Siksi se vaatii ennennäkemättömän nopeaa sopeutumista niin yrityksiltä, työntekijöiltä kuin hallituksilta.

Rakenteet kuitenkin muuttuvat hitaasti. Nykyinen koulutusjärjestelmä on raskas, työmarkkinat kankeat, yritysten strateginen uudistuminen hidasta ja yksilöiden resilienssi jo valmiiksi koetuksella. 

WEF:n Future of Jobs -raportin mukaan uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin niitä häviää. Työtä siis on. Haaste syntyy siitä, että muutos vanhoista työtehtävistä uusiin tapahtuu vain muutamassa vuodessa. Raportin mukaan 44 % kaikista nykyisistä työtehtävistä muuttuu merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Lähes 60 % työntekijöistä tarvitsee uudelleenkoulutusta vuoteen 2030 mennessä. 

Vertailun vuoksi, edellinen ICT-vallankumous kesti ainakin 30 vuotta, ja sitä edeltävä teollinen vallankumous yli 100 vuotta. Nyt vastaavat muutokset tapahtuvat murto-osassa siitä ajasta. 

Nopeasti kasvavien ja katoavien ammattien välinen epätasapaino lisää työvoimapulaa tietyillä aloilla, samalla kun toiset työtehtävät tekevät massakatoa. Työmarkkinoiden polarisaatio voimistuu. Korkean osaamisen työt lisääntyvät, mutta keskipalkkaiset rutiinityöt vähenevät. Rakenteellinen työttömyys kasvaa, jos siirtymää ei hallita.

Perinteinen koulutusjärjestelmä ei pysty reagoimaan ja vastaamaan riittävän nopeasti AI:n ja vihreän siirtymän vaatimuksiin. Työnantajien rooli koulutuksessa kasvaa merkittävästi. 

AI ja automaatio korvaavat töitä nopeammin kuin lainsäädäntö ehtii reagoida. Nykyiset tulonjako- ja verotusmallit eivät ole suunniteltu työelämän polarisaatiota varten. Riskinä on hidas poliittinen päätöksenteko, mikä voi lisätä työmarkkinoiden epävakautta.

Organisaatioilta tilanne vaatii uudelleenajattelua. Työnjako AI:n ja ihmisten välillä vaatii uusia rooleja ja rakenteita. Jokaisen organisaation on mietittävä, miten tekoäly ja automaatio voivat lisätä tuottavuutta. Yritysten vitkastelu johtaa nopeasti kilpailukyvyn menettämiseen. 

Yksilöiden näkökulmasta työurien ennustettavuus heikkenee. Ihmiset vaihtavat ammatteja useammin kuin koskaan. Yksilön vastuu omasta osaamisestaan kasvaa. Portfoliourasta tulee uusi normi. Yksi ammatti ei riitä, vaan ihmiset rakentavat osaamispääomaa eri alojen yhdistelmästä. 

Kiihdytyskaistalla oleva rakennemurros tarkoittaa, että uudelleenajattelulla alkaa olla kiire.