Miten tekoäly muuttaa strategian roolia?
- Riikka Tanner
- Apr 9
- 2 min read
Tekoäly voi tehdä strategiatyöstä nopeampaa ja analyysista laadukkaampaa – mutta se ei rakenna muutoskykyä, kulttuuria tai luottamusta.
Kun kaikki on vapaapudotuksessa, se tarkoittaa että strategiatyökin on murroksessa. Miten tekoäly muuttaa strategian roolia radikaalisti muuttuvassa toimintaympäristössä?
Tässä pari ajatusta, joita olen aiheen ympärillä kelannut.
Yksi näkökulma on se, että AI demokratisoi strategiatyötä. Tekoäly tasoittaa pelikenttää, sillä yhä useammalla pienemmälläkin yrityksellä on pääsy tekoälytyökaluihin ja vähintään julkisesti saatavilla olevaan dataan, mikä nopeuttaa strategiatyötä, sekä markkinatrendien ja signaalien tunnistamista. Myös erilaisten skenaarioiden luominen on 10x tehokkaampaa tekoälyn avulla.
Olen pohtinut, käykö tässä niin että lopulta kaikki strategiat alkavat muistuttaa toisiaan, koska kaikki käyttävät samoja työkaluja ja menetelmiä. Rehellisesti sanottuna, tältä se on tosin tuntunut jo pitkään, koska yhdeksän strategiaa kymmenestä kiteytyy jo nyt sanoihin kannattava kasvu, asiakaskokemus ja/tai työntekijäkokemus, vastuullisuutta unohtamatta(!).
Tekoäly pystyy todennäköisesti tekemään keskinkertaisesta strategiasta ainakin vähän paremman, mutta se tarkoittaa samalla sitä, että kaikilla muilla samoista lähtöoletuksista lähtevillä toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet luoda lähes identtinen strategia. Silloin käytäntöönvienti on se, mikä ratkaisee.
Tästä päästäänkin seuraavaan teesiin: Tekoäly ei rakenna muutoskyvykkyyttä, sitoutumista tai kulttuuria.
Samaan aikaan kun ympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan, organisaatioiden kilpailukyky perustuu edelleen hitaasti kehittyviin kyvykkyyksiin, kulttuuriin, oppimiseen, rakenteisiin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
Se asettaa myös strategisen ketteryyden toisella tavalla kontekstiin. Strateginen ketteryys nähdään usein nopeana reagointikykynä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kyllä, mutta se ketteryys nojaa valmiiksi rakennettuun toimintamalliin. Sitä pitäisi kuvata ennemmin rakenteellisena notkeutena ja organisaation valmiutena kytkeä signaalit nopeasti toimintaan, ei vain kykynä improvisoida silloin kun osuu tuulettimeen. Muutoskyvykkäät organisaatiot voivat reagoida signaaleihin nopeasti, koska ne ovat valmistautuneet muutoksiin jo vuosia aiemmin.
Ajatus strategisista kyvykkyyksistä hitaana pääomana tarjoaa vastavoiman nykyiselle nopeatempoiselle strategialle ja sen eetokselle, joka korostaa jatkuvaa iteraatiota ja adaptiivisuutta.
Muutoskyvykkyys on sellaista pääomaa, jota on vaikea ostaa tai ulkoistaa.
Se syntyy ajan myötä yhteisistä kokemuksista, kriiseistä, onnistumisista – siitä, miten organisaatio on tottunut toimimaan ja ajattelemaan. Se on organisaation DNA:ssa olevaa hiljaista tietoa, käytäntöjä ja toimintamalleja.
Tekoäly, kiihtyvä toimintaympäristö ja jatkuva muutos luovat illuusion siitä, että nopeus ratkaisee. Mutta strategian läpivienti kysyy myös hitaampaa pääomaa, muutoskyvykkyyttä.
Organisaation muutoskyvykkyys -valmennus on suunnattu johtoryhmille ja esihenkilöille, jotka haluavat vahvistaa strategian toimeenpanoa ja kehittää organisaation muutoskyvykkyyttä. Valmennus syventää ymmärrystä muutoksen inhimillisistä mekanismeista ja tarjoaa konkreettisia työkaluja käyttäytymisen ja arjen tekemisen muotoiluun. Lue lisää valmennuksesta täältä.