top of page

Mitä tietotyöstä ajatustyöhön siirtyminen tarkoittaa?

Tämä on kysymys, missä haastan jatkuvasti itseäni ja organisaatioita ymmärtämään enemmän. Mitä se tarkoittaa organisaatioille, yksilöille tai vaikkapa uusina vaadittavina taitoina 2-3 vuoden päästä?


Mitä enemmän perinteisestä tietotyöstä siirtyy koneen tehtäväksi, sitä enemmän korostuvat inhimilliset taidot ja tunneälykkyys, empatia ja vuorovaikutustaidot.  Erityisen kiinnostavaa on kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kasvava vaatimus.


Jos katsotaan kysymystä organisaatioiden näkökulmasta, esiin nousevat erilaiset oppimis- ja kehitysohjelmat, jotka tukevat tekoälyn käyttöönotossa, AI lukutaidosta datan tulkintaan ja tekoälyn eettisiin kysymyksiin. Tarve muutosjohtamisen osaamisen vahvistamiselle ja käytännöille, joilla helpotetaan siirtymää tietotyöstä ajatustyöhön kasvaa, sillä siirtymä vaatii kulttuurin muutosta kohti kokeilukulttuuria ja oppivaa organisaatiota.


Yksilöiden näkökulmasta muutos vaatii ensimmäisenä AI lukutaitoa, eli perustason digitaalisen lukutaidon lisäksi tekoälyn mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtämistä osana omaa työtehtävää. Samaan aikaan yksilöiden on oltava avoimia oppimaan uutta ja sopeutumaan muuttuviin työrooleihin. Mitä enemmän perinteisestä tietotyöstä siirtyy koneen tehtäväksi, sitä enemmän korostuvat inhimilliset taidot ja tunneälykkyys, empatia ja vuorovaikutustaidot.


Erityisen kiinnostavaa on kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kasvava vaatimus. Kyky arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamia oivalluksia, tunnistaa sen tekemiä virheitä tai ennakkoluuloja ja soveltaa ihmisen arvostelukykyä monimutkaisiin ongelmiin tulee koko ajan tärkeämmäksi.


En usko, että kovinkaan monen organisaation tekoälyn kehitysohjelmasta löytyy vielä kriittistä ajattelua, logiikkaa tai filosofiaa opettavia workshoppeja tai tietoisesti erilaisia näkökulmia ja ajattelua kultivoivia organisaatiorajat ylittäviä ohjelmia. Kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen vaatii strukturoitua oppimista, käytännön kokemusta ja henkilökohtaista reflektointia. Se on jatkuvaa itsensä erilaisille näkökulmille altistamista ja oman ajattelun haastamista yhdessä muiden kanssa.


Tietotyöstä ajatustyöhön vaatii myös poisoppimista

GenAI tekee monista nykyisistä käsityksistä ja oletuksista vanhentuneita, jolloin myös poisoppimisesta tulee kriittinen taito. Oman ajattelun pivotoiminen on kuitenkin vaikeaa. Poisoppimisella tarkoitetaan johtajan tai asiantuntijan kykyä haastaa omia oletusarvojaan ja päivittää ajattelumallejaan ja käyttäytymistään. Nykypäivän haasteita ei voi ratkoa menneisyyden ajattelumalleilla.


Mitä jos kyseenalaistaisit jonkin vallitsevan totuuden? Mistä kaikesta tulee mahdollista vain yhtä muuttujaa muuttamalla?


Uusina kompetenssivaatimuksina ajatustyötä tekeviin organisaatioihin nousee nopeasti mm. kyky kehittää viitekehyksiä ja malleja vastuulliselle ja eettiselle tekoälyn käytölle, sekä kasvavien regulaatio- ja tietoturvavaatimusten myötä tarve myös datan yksityisyyteen ja suojaamiseen, sekä erilaisiin compliance vaatimuksiin perehtyneille osaajille.


Kasvavaa kysyntää on myös AI-integraatio ja UX spesialisteille, jotka roolinsa mukaisesti integroivat tekoälytyökaluja osaksi organisaation nykyisiä prosesseja, samoin tekijöille, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä osana luovia design- ja innovaatioprosesseja, ja joilla on kyky tarinallistaa ja visualisoida tekoälyn tuottamaa dataa muun organisaation hyödynnettäväksi.


C-tasolla todennäköisesti nopeimmin yleistyvät tekniset CAIO ja CDO roolit, mutta edelläkävijäorganisaatioissa pohditaan nyt Chief Learning Officer ja Chief Ethics and Compliance Officer rooleja, kenties myös Chief Collaboration Officer rooleja 🤔


Miten tämä muutos resonoi sinulle? Kommentoi Threadsissa 👋





Comments


bottom of page