Tiedolla johtaminen saa yhä enemmän huomiota organisaatioissa, sillä se tarjoaa lupauksen tarkemmasta ja reaaliaikaisesta päätöksenteosta datan ja analytiikan avulla. Vaikka algoritmit ja mallit voivat kertoa meille, mitä tapahtuu, ne eivät aina kerro, miksi niin tapahtuu.
Tiedolla johtaminen on kiinnostava käsite.
Se nostetaan usein esiin johtamiseen liittyen yhtenä tärkeimmistä organisaatioiden tulevaisuuden kyvykkyyksistä.
Nopeasti googletettuna tiedolla johtaminen esiintyy usein sanojen data ja analytiikka yhteydessä. Ajatus oikeaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta oikea-aikaisesti, missä oikea tieto saadaan dataa analysoimalla kuulostaa tietysti lähtökohtana hyvältä. Tietoa tarvitaan strategisella ja taktisella tasolla päätöksenteon tueksi, siinä missä operatiivisella tasolla se voidaan pitkälle automatisoida.
Oletus siis on, että kunhan meillä on riittävästi tietoa saatavilla jostakin asiasta, pystymme sen pohjalta tekemään rationaalisen päätöksen ja toimimaan sen mukaisesti.
Yritykset unelmoivat maailmasta, missä erilaiset dataan pohjautuvat mallit ennustavat yhä paremmin tulevaisuuden kuluttajakäyttäytymistä. Verkkokauppojen ja digitaalisten palveluiden suosittelukoneet toimivat juuri tämän ajatuksen pohjalta, perustuen aikaisempaan käyttäytymiseen ja historiatietoon ne suosittelevat lisää tuotteita ostettavaksi tai palveluita kulutettavaksi. Ne osaavat kertoa, mitkä ovat suosimani brändit tai katsomani elokuvat.
Ne eivät kuitenkaan osaa kertoa, miksi.
Kone laskee todennäköisyyksiä ja näyttää korrelaatioita. Kausaliteettia se harvoin pystyy ihmisen käyttäytymisen kyseessä ollessa kuitenkaan osoittamaan. Tai jos pystyykin, nojaa se tieto historiadataan.
Entä jos päätän huomenna toisin?
Koko moderni markkinatalous nojaa pitkälti ihmisten kuluttamiseen. Siksi lähes kaikki liiketoiminta on vedonlyöntiä ihmisten käyttäytymisestä ja sen muutoksesta. Sitä taas ei voida palastella, redusoida, analysoida ilman poliittista, historiallista tai kulttuurillista kontekstia.
Kone ei (ainakaan toistaiseksi) pysty vastaamaan kysymykseen ”miksi?” Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme? Datan avulla voimme saada kuvan tietystä ajanhetkestä, mutta auttaako se meitä ymmärtämään?
Tiedolla johtaminen pelkkään ohueen dataan perustuen on vajaalla tiedolla johtamista. Silloin siitä on jätetty tärkeimmät ihmisen käyttäytymistä ymmärtävät ulottuvuudet pois.
Käyttäytymisdataan pohjautuvat ennustemallit toimivat tiettyyn rajaan asti, kunnes yhtäkkiä lakkaavat toimimasta. Markkinoiden murroksia, asenteiden ja arvojen muutoksia ne eivät pysty ennakoimaan.
Kun tilanteet ovat yhä useammin moniulotteisia, myös ongelmanratkaisusta tulee entistä enemmän yhteisen näkemyksen muodostamista.
Tiedolla johtamisen seuraava evoluutio on mindsetin muutos lineaarisesta ajattelusta kohti holistista ajattelua, missä ymmärrämme kaiken olevan yhteydessä johonkin muuhun. Mekanistinen, reduktionistinen ja perinteinen maailmankuva perustuu analyysiin, missä kaiken voi palastella osiin ja analysoida erillisinä komponentteina. Synteesi sen sijaan auttaa meitä näkemään kokonaisuuden, sen osat ja näiden väliset yhteydet samaan aikaan.
Ihmistiedolla johtaminen on kuin onkin tärkeä kyvykkyys tulevaisuuden organisaatioille.