Käyttäytymisen muotoilu tekee tietään johtoryhmiin

Eilen oli kevätkauden viimeinen valmennuspäivä 😎 Onnea on, että viime viikkoina ja kuukausina olen saanut työskennellä useiden yritysten johtoryhmien ja esihenkilöiden kanssa strategian ja muutoksen johtamisen tukena. 

Mutta erityisesti yhdessä asiassa olen kokenut onnistumisen tunteita: Perinteisten yhteisen suunnan, konkretian ja strategian toimintaan kytkemisen lisäksi valmennuksissa puhutaan yhä useammin muutoksen- ja erityisesti käyttäytymisen muotoilusta. 

Moni johtoryhmä on tottunut puhumaan strategiasta tavoitteina ja suunnitelmina, mutta pysähtyminen käyttäytymisen tasolle (huom. tässä kontekstissa) on monelle uusi kokemus. 

Strategia on pohjimmiltaan joukko valintoja, mutta sen arvo realisoituu vasta arjessa, niissä pienissä päätöksissä, priorisoinneissa ja siinä, mitä ihmiset oikeasti tekevät eri tavalla kuin ennen. 

Ongelma ei ole strategiassa itsessään, vaan tavassa, jolla sitä toteutetaan. Useimmat organisaatiot keskittyvät strategian viestintään ja tavoitteiden asettamiseen, mutta eivät käy keskustelua siitä, mitä muutos tarkoittaa käyttäytymisen näkökulmasta. 

Visiotason tavoitteet ovat kyllä kunnianhimoisia ja täynnä korporaatiojargonia - transformaatiota, asiakaskeskeisyyttä ja vastuullisuutta, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä pitäisi tehdä eri tavalla maanantaiaamuna klo 9.00. 

Millä tavalla odotamme, että ihmisten käyttäytyminen muuttuu huomenna? Miten minun pitäisi toimia toisin tai eri tavalla kuin aikaisemmin?

Itselle tämä edustaa kokonaan uudenlaista tapaa johtaa muutosta. Sen sijaan, että muutos keskittyy viestintään ja tavoitteiden asettamiseen, keskitytään käyttäytymisen muotoiluun ja kitkan poistamiseen.

Vaikka käyttäytymisen muotoilua on hyödynnetty palvelumuotoilussa ja asiakaskokemuksen kehittämisessä jo vuosia, vasta harva organisaatio on ymmärtänyt, että samoja periaatteita voidaan soveltaa strategian käytäntöön viemiseen ja muutoksen johtamiseen. 

Meillä on sitkeä tapa kuvitella, että uusi organisaatiomalli tai prosessi itsessään synnyttää uudenlaista toimintaa. Todellisuudessa ilman käyttäytymisen muotoilua nämä jäävät nimensä mukaisesti malleiksi ja prosesseiksi, jotka eivät kosketa arkea. Jos emme tee toivottua käyttäytymistä tarpeeksi selkeäksi ja helpoksi, ihmiset palaavat vanhoihin tapoihinsa. 

Muutoksen johtaminen on ennemmin toistojen käsikirjoittamista kuin suurten visioiden kertaamista. Tärkeintä ei ole saada aikaan yhtä isoa muutosta, vaan varmistaa, että uusi tapa toistuu, vahvistuu ja juurtuu. Siksi rutiinit, rituaalit ja jatkuva palaute ovat kriittisiä. Jokainen Teams-palaveri, käytäväkeskustelu ja sähköposti on tilaisuus vahvistaa tai heikentää strategian toteutumista. 

Strategia itsessään voi olla rationaalinen suunnitelma, mutta sen käytäntöön vieminen on puhtaasti psykologinen ja sosiaalinen prosessi. 

Ja sen prosessin keskiössä on ihminen ❤️