Oletko joskus kuullut johtajan sanovan, että johtoryhmän pitäisi nostaa lentokorkeutta? Tai ehkä huomannut, että vaikka strategiaa päivitetään, mikään arjessa ei muutu? Strateginen ajattelu ei synny itsestään – sille täytyy tehdä tilaa.
Oletko joskus kuullut johtajan sanovan, että hän haluaisi johtoryhmän nostavan lentokorkeutta strategisemmalle tasolle tai että johtoryhmä on liian kiinni operatiivisissa asioissa? Vai oletko joskus omassa roolissasi ajatellut näin vaikka et sitä ole ehkä ääneen sanoittanut?
Ajattelun siirtäminen operatiivisesta strategiseen ei välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla, jos on koko uransa istunut johtoryhmissä, joissa fokus on nimenomaan ollut operatiivisissa yksityiskohdissa. Strategisen ajattelun taidot, kaipaavat nekin välillä ajattelua. Kerran vuodessa tehtävä strategian päivitys ja muutama työpaja on kuin yrittäisi sytyttää saunaa märillä puilla. Lopputuloksena savua ja kytevät puut, mutta ei paljon muuta.
Voit nopeasti happotestata oman johtoryhmänne nykytilannetta vaikka näillä kysymyksillä:
Näkevätkö johtoryhmän jäsenet kokonaisuuden vai keskittyvätkö he liikaa operatiivisiin yksityiskohtiin?
Onko strategiatyössä tilaa kriittiselle ajattelulle ja luovuudelle?
Tunnistaako johtoryhmä tulevaisuuden trendejä ja niiden vaikutuksia ajoissa?
Onko johtoryhmällä yhteinen sanasto ja ymmärrys strategian tavoitteista?
Jätän analyysin ja sen tulkinnan tällä kertaa sinulle.
Näissä keskusteluissa yksi tyypillinen ja usein nopeasti pintautuva asia on luottamus tai sen puute. Johtoryhmän täytyy tuntea, että he voivat haastaa toistensa ajattelua ja tuoda uusia ideoita pöytään ilman pelkoa siitä, että he saavat kynsilleen.
Aika tavallista on, että johtoryhmässä uskalletaan haastaa kyllä niin sanottuja yhteisiä asioita, mutta toisen liiketoiminta-alueelle ei uskalleta mennä. Tai ryhmästä löytyy ne yksi-kaksi henkilöä, jotka kuin huomaamatta aina päätyvät dominoimaan keskustelua ja ohjaamaan sen tutulle uralle. Kaikki nyökyttelevät, mutta mikään ei muutu.
Sellainen johtoryhmä harvoin pystyy strategiseen ajatteluun, ainakaan yhdessä. Yksittäisillä henkilöillä voi olla hyvä, jollei loistava kyky ajatella strategisesti, mutta johtoryhmältä puuttuvat yhteiset työkalut ja käsitteet strategisen ajattelun tueksi. Hyvin toimiva johtoryhmä on kiinnostunut selvittämään, millaisia ajattelumalleja tiimi käyttää, missä heidän vahvuutensa ovat ja mitkä osa-alueet kaipaavat kehitystä.
Strategisen ajattelun tason nosto lähtee siitä, että sille yksinkertaisesti tehdään tilaa.
Joskus ulkopuolinen haastaja, jolla ei ole niin sanotusti oma lehmä ojassa, voi auttaa haastamaan näkemyksiä (myös niitä näkymättömiä) just sopivan kriittisesti.
Tämä on aihe, jonka parissa vietän tällä hetkellä paljon aikaa. Työstän juuri uutta sisältöä aiheen ympäriltä ja olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia johtoryhmä- tai hallitustasolta. Jos siis haluat vaihtaa ajatuksia aiheesta, laita viesti linkkarissa tai s-postilla hello@riikkatanner.com
💜