Arvaatko jo seuraavan “ismin” joka lupaa tai uhkaa muuttaa kaiken?
Jatkuvasti kiristyvässä kilpailuympäristössä yritykset hakevat innovatiivisia ratkaisuja ja etsivät väsymättä aina sitä seuraavaa ideaa, muutosvoimaa tai strategista kyvykkyyttä säilyttääkseen edes nykyisen kilpailukykynsä.
Viimeisen 10-15 vuoden aikana olemme eläneet läpi kolme muutosaaltoa digitaalisesta transformaatiosta kohti asiakaskeskeistä ja kestävää liiketoimintaa. Monella organisaatiolla näistä on vielä yksi tai useampi muutos kesken. Kaikille näille transformaatioaalloille on yhteistä se, että ne ovat rakentuneet strategiseksi kyvykkyydeksi niiden leikatessa läpi organisaation jokaisen funktion ja prosessin.
Näiden taustalla on kuitenkin hiljalleen vahvistunut muutosvoima, joka haastaa vallitsevaa tuotantotalouden paradigmaa ja ravistelee nykyisiä liiketoimintastrategian perusrakenteita: humanismi.
Se on ollut näkyvillä piilossa koko ajan.
Ihmiskuntaa uhkaavat kriisit kasvattavat sosiaalista yhteiskunnallista liikehdintää. Kuluttajien ja asiakkaiden odotukset ja arvot ovat jo vuosia olleet muutoksessa, kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuullisuuden saadessa jatkuvasti lisää ilmatilaa. Merkityksellisyyttä janoavat työntekijät irtisanoutuvat massoittain työstään sitoutumisen ollessa ennätyksellisen heikolla tasolla.
Terveyden ja hyvinvoinnin trendi seuraa globaalisti kasvavan mielenterveyshaasteen käyrää. Erityisesti ollaan huolissaan nuorista sukupolvista ja heidän jaksamisestaan työelämässä.
Tekoälyn nopea kehitys herättää sekin kysymyksiä työn tulevaisuudesta. Paitsi teknologian nopeaan kehitykseen ja sen vaikutuksiin, myös teknologiajättien toiminnan eettisyyteen, datan luotettavuuteen ja yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset ovat nousseet voimakkaasti esiin.
Ihmis- ja asiakaslähtöisyyttä korostavat muotoilumenetelmät, sosiaalisen vastuullisuuden, monimuotoisuuden ja inkluusion korostaminen, organisaatiokulttuurin, työntekijäkokemuksen ja psykologisen turvallisuuden esiinnousu ovat kaikki ainakin osittain johtamisen paradigman murrokseen liittyviä ilmiöitä. Näitä kaikkia pyritään kuitenkin johtamaan perinteisin tuotantolähtöisin menetelmin.
Humanistit loistavat poissaolollaan johtoryhmistä ja hallituksista vaikka suurin osa liiketoiminnan (ja yhteiskunnan) isoista kysymyksistä kytkeytyy ihmisiin ja ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen. Nämä ovat kysymyksiä, joita ratkotaan psykologian, sosiologian, antropologian, filosofian, etiikan ja yhteiskuntatieteiden aloilla.
Radikaalit innovaatiot vaativat nekin ajattelun monimuotoisuuden kasvattamista. Kaikki tämä toimintaympäristön ja markkinan murros on oikeastaan tapahtunut jo, yritykset vain ovat olleet hitaita seuraamaan perässä.
Uskallan silti jo ajatella, että seuraava transformaation aalto on humanismi, joka tekee tietään reunoilta liiketoiminnan ytimeen.
Entä jos humanismi nähtäisiin strategisena kyvykkyytenä, muuttaisiko se yritysjohdon suhtautumista siihen?
Comments