Luovuus, kriittinen ajattelu, resilienssi ja uteliaisuus ovat nousseet työelämän avaintaidoiksi – mutta niitä ei voi kehittää irrallaan ympäristöstä. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei johdeta yksilöissä, vaan rakenteissa.

Gallupin tuoreet luvut paljastavat, miten uupuneet esihenkilöt syövät hiljalleen yritysten suorituskykyä. Vaikutukset voivat näkyä kilpailukyvyssä vuosia eteenpäin.

Ehkä radikaaleinta luovuutta ei olekaan keksiä uutta, vaan lakata teeskentelemästä, että vanha vielä toimii.

Gallupin tuore tutkimus osoittaa, että toivo erottaa parhaat johtajat muista – ei vakaus, ei luottamus, vaan kyky luoda uskoa tulevaan.

Juuri nyt polttava kysymys on, kuka kantaa vastuun uuden teknologian osaamisesta?

World Economic Forumin Future of Jobs 2025 -raportti herättää myös kysymyksiä.

Jatkuvasta suorittamisesta on tullut uusi normaali, joka hiipii niin työelämään kuin vapaa-ajalle. Tehokkuus ja kiire ovat nykyisen...

Tämän vuoden Top10 työelämäteemat, aiheet, joista puhumme vielä tulevaisuudessa.

HR-strategiat haikailevat menneeseen, vaikka työelämä liikkuu eteenpäin. Olisiko aika ajatella koko HR-strategia uusiksi?

Elämme ajassa, jossa kaikki tuntuu tapahtuvan pikakelauksella. Mitä se tarkoittaa yksilöille, organisaatioille, tulevaisuudelle?

Tulevaisuudellakin on aina jonkinlainen lähtöasetelma. Juuri nyt omissa skenaarioissani nousee esiin kolme vahvaa hypoteesia.

Paradoksi: Muutoksen vauhti kiihtyy, mutta ihmiset ovat jaksamisensa rajoilla. Olisiko aika ajatella muutos uusiksi?

Työelämässä on käynnissä laajempi murros, joka ravisuttaa työntekijän ja työnantajan välistä arvosuhdetta.

Tulevaisuuden työelämä haastaa perinteiset hierarkiat ja palkkatyön mallit.

Lue tärkeimmät nostot uudesta EY CEO Outlook Pulse kyselystä, joka luotaa globaalisti 1200 johtajan näkymiä ja prioriteetteja.

Suomelta puuttuu ja on puuttunut pitkään kyky uudistua ja uudistaa rakenteitaan aktiivisesti kohti tulevaisuutta.